Työntekijöiden ehdotuksen ja riskien arvioinnin perusteella suklaamassalinjalle asennettiin kiinteät teräksiset portaat ja kulkutasot. Ne ovat vähentäneet olennaisesti koneiden huoltotöihin liittyviä työturvallisuusriskejä. Jarno Poikolainen (vas.), Janne Oikari ja Tiina Nättinen näyttävät, että portaat kestävät useammankin käyttäjän painon.

Makeistehtaalla rakennetaan turvallisuuskulttuuria 

Pandan Vaajakosken makeistehtaalla on onnistuttu vähentämään työtapaturmat lähes puoleen ja edellisestä vakavasta tapaturmasta on jo useita vuosia. Orkla Suomi korostaa hyvän yhteistyön ja ennaltaehkäisyn merkitystä työturvallisuudelle.

Suklaamassan valmistaja Janne Oikari kipuaa järein kaitein varustettuja portaita tukevalle työtasolle ja kaapii tottuneesti suklaarännin puhtaaksi. Puhdistus on tarpeen aina suklaareseptin vaihtuessa. Sukkulointi suklaalinjalla sujuu Oikarilta rutiinilla, sillä mies on valmistanut suklaamassoja kolme vuosikymmentä. 

Nykyään suklaamassan valmistusprosessi on pitkälti automatisoitu, ja työtä tehdään enimmäkseen valvomosta käsin. Työhön kuuluu kuitenkin edelleen useita manuaalisia työvaiheita, jotka edellyttävät kiipeilyä, kyykistelyä, nostelua ja kurottelua. Työn merkittävimmät turvallisuusriskit ovat liukastuminen ja putoaminen. 

Riskit tunnetaan, sillä Pandan tehtaalla työturvallisuutta on kehitetty määrätietoisesti. Työturvallisuuden kehitystyö alkoi raamien luomisesta ja yhteisten toimintatapojen laatimisesta sekä työympäristön ja tietojärjestelmien kehittämisestä. Nyt meneillään on vaihe, jossa turvallisuustyöstä on tehty kaikkien yhteistä tekemistä. Se edellyttää ihmisiltä motivaatiota sekä sitoutumista yhdessä sovittuun. Keskeisessä roolissa on se, että aiheesta puhutaan ja sitä pidetään esillä. ”Asenteet työturvallisuutta kohtaan ovat merkittävästi muuttuneet. Nyt työturvallisuuden merkitys ymmärretään ja arkuus työturvallisuutta parantavien ehdotusten tekemiseen on poistunut”, Oikari sanoo.

Puhtauskin on työturvallisuutta

Monet Vaajakosken tehtaan vaiheet nähnyt Oikari kiittelee vuosien saatossa tehtyjä parannuksia. Ne ovat kohentaneet työturvallisuutta oleellisesti. 

”Viimeisimpänä valmistuivat suklaarännien puhdistusta varten rakennetut turvakaiteelliset kiinteät portaat ja tasot. Aiemmin käytimme liikuteltavia portaita. Niissä astinkorkeus oli suuri ja putoamisriski siksi iso.”

Vaikka massalinjan työkoneet ovat osin vanhoja, niitä on päivitetty turvallisuutta parantavilla ratkaisuilla, kuten turvakytkimillä sekä putoamiset ja raajojen puristumiset estävillä suojilla. Apulaitteet, kuten säkkinosturit ja sekoittimien suojakansien keventäjät, vähentävät työn fyysistä rasitusta.

Oikari laskee isoksi plussaksi myös tuotantotilojen tehostuneen siivouksen. Tuotantotyöntekijöiden tekemästä viikkosiivouksesta on siirrytty ammattisiistijöiden tekemään päivittäissiivoukseen. Puhtaus vähentää oleellisesti liukastumisia ja kompasteluja. 

Vierailijan silmin tarkasteltuna tuotantotilat vaikuttavatkin todella puhtailta. Lattia- ja seinäpinnoilla ei näy roiskeita, eikä kulkureiteillä ole tavaraa.

Usein trukkia kuskaava Oikari on mielissään myös tehdasliikenteeseen tehdyistä kehitystoimista.

”Kävely- ja trukkireitit on erotettu toisistaan kaistamerkinnöin. Lisäksi uusissa trukeissa on sinistä valoa eteenpäin näyttävät blueSpotit, jotka varoittavat muita liikkujia trukin lähestymisestä.”

Pandan työntekijät voivat kirjata työturvallisuuteen liittyvät ideat ja läheltä piti -tilanteet toiminnanohjausjärjestelmään mobiililaitteella tai tietokoneella.

Palaverit aloitetaan turvallisuusasioilla

Makeisvalmistaja Orkla Suomen Pandan tehtaan työsuojelupäällikkö Jarno Poikolainen ja työsuojeluasiantuntija Tiina Nättinen kertovat, että Pandalla alettiin kiinnittää erityistä huomioita työturvallisuuteen vuonna 2012, kun Orkla otti käyttöön työturvallisuusstandardin. Kaikista prosesseista tehtiin uudistetut riskiarviot, joiden pohjalta niitä alettiin muokata turvallisemmiksi. Samalla työturvallisuuden vastuualueet määriteltiin selkeästi. 

Nykyisin esimerkiksi palavereissa käsitellään aina ensimmäiseksi työturvallisuuteen liittyvät tapahtumat ja havainnot. Muutos näkyy myös tehdastiloissa. Heti tehdashalliin sisäänkäynnillä tulijaa tervehtii turvallisuustaulu. Siihen on kirjattu Pandan turvallisuusperiaatteet, viime aikoina sattuneet tapaturmat ja kuukauden tärkein työturvallisuushavainto. 

”Jokainen tapaturma käydään koko henkilöstön kanssa läpi ja kirjataan turvallisuustauluun. Tarkoitus ei ole syyllistää vaan jakaa tietoa ja lisätä ymmärrystä, jotta vastaavilta vahingoilta jatkossa vältyttäisiin”, Poikolainen kertoo.

Poikolainen ja Nättinen painottavat, että työturvallisuus ja työturvallisuuskulttuurin oppiminen ovat koko työyhteisön yhteisiä asioita. Kehittämiseen halutaan mukaan koko työporukka, jonka kokonaismäärä kipuaa sesonkiaikoina 250 henkilöön. 

”Työpaikan totuttujen tapojen muuttaminen on hidas prosessi. Se vaatii huolellista suunnittelua ja pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan keskusteluja, hyviä perusteluja ja motivointia. Meillä sekä toimintatavat että asenteet ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa paljon. Se näkyy tapaturmien vähentymisenä. Aiemmin tehtaalla sattui keskimäärin seitsemän tapaturmaa vuodessa. Nyt määrä on liki puolittunut. Jos vahinkoja sattuu, ne ovat yleensä aiempaa lievempiä”, Poikolainen kertoo.

Kaikille mahdollisuus vaikuttaa

Pandalla on satsattu merkittävästi työntekijöiden perehdytykseen ja kouluttamiseen. Kun työntekijä hallitsee oman työnsä lisäksi myös työturvallisuusasiat ja ensiaputaidot, hän pystyy havaitsemaan myös työnsä vaaran paikkoja. Sellainen työntekijä on työyhteisölle ja yritykselle tärkeä voimavara.

Pandalla painotetaan erityisesti ennaltaehkäisyn merkitystä. Nättisen mukaan työsuojelun avulla pyritään tunnistamaan työhön liittyvät riskit ja poistamaan niitä tehokkaasti.

”Osastoilla säännöllisesti tehtäviin riskien arviointeihin osallistuvat työsuojelutiimin lisäksi sekä tehtaan omat että meillä työskentelevien yhteistyökumppanien työntekijät. Rohkaisemme työntekijöitä kirjaamaan kaikki työturvallisuuden kehittämistä koskevat vinkit ja ajatukset työsuojelun toiminnanohjausjärjestelmään. Kuukauden hyödyllisin huomio myös palkitaan esimerkiksi rahapalkinnoilla”, Nättinen sanoo. 

Pandalla on hyödynnetty työturvallisuuden kehittämistyössä jonkin verran Työturvallisuuskeskuksen ja Nolla tapaturmaa -foorumin verkkosivumateriaaleja. Poikolainen kuitenkin näkee, että yhteistyöverkostojen hyödyntämisessä olisi vielä parantamisen varaa.

”Verkostoitumista, ja erityisesti erilaisissa yrityksissä vierailua, pitäisi jatkossa lisätä. Yritysten keskinäisen yhteistyön kautta tulee paras oppi. Turvallisuuteen liittyvissä asioissa ei saa olla salattavaa. Niitä tulee kehittää avoimesti yhdessä muiden organisaatioiden kanssa”, Poikolainen toteaa. 

Pandan opit jakoon

• Hyvä työturvallisuus tehdään yhdessä. Turvallisuusasioista tiedotetaan avoimesti ja rehellisesti, ja henkilöstön ajatuksia työturvallisuudesta ja sen parantamisesta kuunnellaan herkällä korvalla. Johtamisessa ja sisäisessä viestinnässä korostetaan yhteisen vastuun merkitystä.
• Aktiivisuus tukee jatkuvaa parantamista. Kun työturvallisuuteen liittyvistä haasteista ja ideoista kerrotaan nopeasti, monet ongelmat ovat ennaltaehkäistävissä. Vaivaton viestintäkanava vähentää ilmoittamiseen liittyvää kitkaa.
• Palkitse ennaltaehkäisystä ja läheltä piti tilanteiden ilmoittamisesta. Pienet vahingot voivat jäädä ilmoittamatta, jos palkitsemisperusteena on tapaturmien vähäinen määrä. Kiitä siitä, että henkilöstö työskentelee vahinkojen välttämiseksi.

TYÖ2030 rakentaa parempaa työelämää ja tekee työpaikkojen kehittämistyötä näkyväksi. Opit jakoon -artikkelisarjassa nostetaan esiin hyviä esimerkkejä. Pandan makeistehtaalla on sesonkiaikaan jopa 250 työntekijää. Työturvallisuus on nostettu kaikkien yhteiseksi asiaksi.