Torstaina 8. huhtikuuta 2021

Miten ja minne alustataloudessa hoituvat verot sekä muut työnantajan ja työntekijän velvoitteet? Miten sosiaaliturvalainsäädäntö huomioi alustatyön? Entä työsuojelun näkökulma? Jääkö työn tekijän vastuulle verot, eläkemaksut, työterveys ja oma kouluttautuminen?

Kohti työtä 2030 -webinaarisarjan kolmas jakso, Työelämää alustoilla, herätti paljon kysymyksiä katsojilta. Lue tästä blogipostauksesta vastaukset kysymyksiin, joihin webinaarin aikana emme ehtineet vastata.

Voit katsoa koko webinaarin tallenteen täältä.

Miten alustatyöhön ja sen kasvuun vaikuttaa muuttuva lainsäädäntö siitä, ovatko työn tekijät työsuhteessa vai eivät?

Useiden alustojen keskeinen kilpailuedun perusta ei ole se, ovatko työn tekijät työsuhteisia vai eivät, vaan kilpailueduksi noussee ainakin pitkällä aikavälillä alustan hankkima data markkinoista. Näin ollen sovellettava lainsäädäntö ei todennäköisesti vaikuta suuresti alustatyön leviämisen mahdollisuuksiin.

Millä aloilla palkkatyön uskotaan valuvan alustoille?

Todennäköisesti hyvin monenlaisissa henkilöstöpalveluissa, joissa henkilökohtainen suhde palvelun käyttäjän ja tarjoajan kesken ei ole kovin tärkeä. Myös monet rutiininomaiset, helposti verkon kautta välitettävät toiminnot voivat helposti valua alustoille. Yritykset voivat hankkia alustoilta myös sellaista väliaikaista erityisosaamista, jota niillä itsellä ei ole.

Onko alustatalouden valta tulevaisuudessa isoilla alustoilla ja toimijoilla?

Tällä hetkellä toimialat, jotka myyvät ja prosessoivat tietoon perustuvia palveluita, kasvavat perinteisiä aloja nopeammin. Digitaalisessa maailmassa markkinoiden valtaaminen on usein nopeaa ja myös globaalisti laajalle skaalautuvaa. Tästä syystä maailman suurimpien pörssiyhtiöiden joukkoon onkin edellisellä vuosikymmenellä noussut useita digitaalisten alustojen päälle liiketoimintaansa rakentaneita yrityksiä.

Alustatalouden dynamiikka antaa viitteitä siitä, että markkinoiden valtaaminen voi olla hyvinkin nopeaa ja hyödyt voivat kasautua tietyille isoille toimijoille. Tulevaisuudesta ei toki voi sanoa mitään varmaa, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ainakin markkinavaltaa voi olla jatkossa yhä enemmän isoilla alustoilla ja toimijoilla.

Mitkä ovat keskeiset erot alustatyöllä, henkilöstövuokrauksella ja kevytyrittäjyydellä?

Kevytyrittäjät ovat ammatinharjoittajia ilman y-tunnusta. He ovat ulkoistaneet toimeksiantoihinsa liittyvän laskuttamisen ja kirjanpidon laskutuspalvelua tarjoavalle yritykselle.

Henkilöstövuokrauksessa työn tekijä on työsuhteessa vuokrausyritykseen, joka myy hänen työpanostaan asiakkaalle. Työ tehdään suoraan asiakkaalle, mutta työnantajana toimii henkilöstövuokrausyritys.

Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan (sovelluksen tai verkkosivun) kautta välitettyä ja organisoitua keikkamuotoista työtä. Alustapalvelut tarjoavat työn tekijöille työkeikkoja tai näkyvyyttä heidän omille palveluilleen

Käsitteet ja toimintakin menevät usein hieman limittäin. Voi olla esimerkiksi niin, että työn tekijä hyödyntää samanaikaisesti alustojen tarjoamia palveluita töiden hankkimisessa ja kevytyrittäjäpalvelua näiden töiden laskuttamisessa. Myös henkilöstövuokrausyritykset ovat enenevissä määrin omaksuneet alustaratkaisuja osaksi toimintojaan ja voivat toimia samanaikaisesti sekä tekijöiden työnantajina että alustapalveluiden tarjoajina.

Keskeisin ero näiden käsitteiden välillä on se, että henkilöstövuokrauksessa kyse on työsuhteesta ja kevytyrittäjyydessä toimeksiantosuhteesta. Alustatyö taas ei rajaudu sen mukaan, mikä on sen työsuhdemuoto. Riippuen alustatyön muodosta, sitä voidaan tehdä työsuhteessa, yrittäjänä tai kevytyrittäjänä. Samaa näille kaikille on se, että ne liittyvät keikkamuotoiseen työhön ja ovat palveluja joustavaan työn tarpeeseen.

Kenelle tai minkälaisille kohderyhmille alustatalouden työllistämisen ratkaisut sopivat parhaiten?

Alustatalouden työllistämisratkaisuja on lukuisia, kuten myös kohderyhmiä. Sopivuus riippuu paljolti siitä, millaisia palveluja alustayritykset tarjoavat, miten keikkoja koordinoidaan ja mille kohderyhmille niitä tarjotaan.

Jotkin alustat esimerkiksi hoitavat keikkojen jakamisen ja ohjaavat keikkoja hyvinkin vahvasti. Yleensä etenkin asiakkaiden keskuudessa suosituilla alustoilla keikkojen saanti on melko varmaa, eli kyseessä on suhteellisen varma tulonlähde ilman suuria alustalle liittymisen ehtoja. Toisaalta keikkojen määrään ja tuloihin vaikuttaminen voi tällöin olla rajoitetumpaa.

Jotkut alustat taas perustuvat tekijöiden väliselle kilpailulle asiakkaista ja ovat ikään kuin markkinapaikkoja osaajille. Näillä alustoilla oman osaamisen osoittaminen ja julkiset arvostelut vaikuttavat töiden saantiin, minkä takia tällaiset alustat eivät sovi kaikkien tekijäryhmien työllistymiseen.

Miten alustataloudessa pystytään huolehtimaan työn tekemisen tuesta ja työhyvinvoinnista – etenkin erityistä tukea tarvitsevien kohdalla?

On alustayrityksestä kiinni, miten he järjestävät tukea työn tekemiseen ja ottavatko he vastuuta tekijöiden työhyvinvoinnista. Tämä liittyy myös paljolti siihen, ovatko henkilöt työsuhteessa alustan tarjoajaan vai eivät, mutta tämä ei ole ainoa vaikuttava tekijä. Myös julkinen sektori tai muut yritykset voivat huolehtia työhyvinvoinnista.

On olemassa alustoja, jotka asemoituvat enemmän vain työn välittäjän asemaan, mutta on myös alustoja, jotka tarjoavat muitakin palveluja erityistä tukea tarvitseville. Alustatalous voi siis joskus myös toimia välineenä parantaa tukea tarvitsevien työllistymistä ja myös heidän hyvinvointiaan. Eniten on kuitenkin merkitystä sillä, mitä ja miten yritykset itse päättävät toimia.

Millaisia vaikutuksia alustatyöllä on koulutukseen? Mitä tulisi huomioida jo oppilaitoksissa?

Tutkinnoilla ei ole alustoilla niin paljon merkitystä kuin tavallisessa työelämässä, vaan tietyissä alustatöissä pystyy pätevöitymään kasvavan kokemuksen avulla. Ongelma on, että kokemuksen osoittaminen ei aina ole siirrettävissä tietyltä alustalta muualle. Tähän pitäisi löytää joku ratkaisu.

Oppilaitoksissa tulisi huomioida riittävä digitaitojen opetus kaikille. Käyttämällä hyväksi alustavälitteisen työn ja alustatalouden osaajia olisi mahdollista luoda oppimissisältöjä tuleville tekijöille.

Miten alustat vaikuttavat oppimiseen? Miten alustatyössä voisi kehittää parhaiten omaa osaamistaan?

Alustojen käyttäminen tarjoaa mahdollisuuden oppia niiden logiikkaa. Usein alustojen käyttö tehdään helpoiksi, mutta oppimishaasteena on selvittää tarkemmin alustojen ja niiden algoritmien toimintaa ja vaikutuksia. Alustojen ymmärtäminen voi sinällään olla arvokas taito tulevaisuuden työelämässä. Alustoilla voi myös oppia rakentamaan ja ylläpitämään omaa mainettaan työntekijänä. Edellisten ohella alustatyössä voi kehittää omaa osaamistaan etsimällä itselle mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä, joissa oppii uutta.

Osaamisen kehittämisessä tuntuvat korostuvan nykyään matemaattiset aineet ja teknologia. Minkälainen työelämä tästä seuraa? Mitä muuta osaamisen suhteen pitäisi korostaa?

Varsinkin internetin välityksellä tehtävä alustatyö on teknologista. Silti siinäkin itseohjautuvuus, ongelmanratkaisu, aktiivisuus ja sosiaalinen yhteydenpito ovat todella tärkeitä. Teknologian käyttö voidaan hioa helpoksi, mutta näitä inhimillisiä ja sosiaalisia taitoja ei voi helposti korvata teknologialla.

Miten varmistetaan, että osaamisen kehittäminen ja uuden oppiminen olisivat aidosti yksi työtehtävä muiden joukossa – myös alustataloudessa?

Alustoilla nopeus on valttia, jolloin asiakkaat haluavat, että tekijöillä osaaminen on valmiina. Tästä huolimatta keinoja on. Asiakkaat tai alusta voivat suunnitella tehtäviä niin, että niihin sisältyy oppimismahdollisuuksia. Tekijälle annettava palaute voi sisältää pelkän pisteytyksen sijaan myös kehittäviä elementtejä. Alustat voivat välittää tekijöille tietoa sopivista koulutus- ja oppimismahdollisuuksista. Alustat voivat myös tehdä yhteistyötä esim. oppilaitosten kanssa.

Monella on haasteita uusien teknologioiden kanssa ja perustaidotkin ovat puutteelliset monella heikossa työmarkkina-asemassa olevalla. Miten huolehditaan digikuiluihin pudonneista tai niiden reunalla horjuvista?

Tämä on todella tärkeä alustatyötä suurempi kysymys, joka koskee kaikkia ikäryhmiä. Peruskoulussa tulisi oppia perustaidot. Digi- ja väestötietovirasto (Digituki | Digi- ja väestötietovirasto - Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi) tarjoaa digitukea. Työterveyslaitoksen Digikaveri-hanke Digitalisaatio kaikkien kaveriksi (2020-2021) - Työterveyslaitos (ttl.fi) etsii keinoja, joilla digikuiluja voidaan kuroa umpeen ja ehkäistä työelämässä.

Kohti työtä webinaarisarjan huhtikuun jaksossa pureudutaan asiantuntijatyöhön alustoilla. Tutustu webinaariin tästä.

Blogin vastaukset on työstetty yhdessä Työterveyslaitoksen Työelämää alustoilla -webinaarin asiantuntijoiden Jere Immosen (tutkija), Laura Seppäsen (tutkimuspäällikkö) ja Tuomo Alasoinin (tutkimusprofessori) kanssa.
↑   takaisin ylös