maanantaina 10. tammikuuta 2022
Teknologioiden ja digitaalisen infrastruktuurin kehitys tulee olemaan taloutemme merkittävin murros sitten teollisen vallankumouksen. Halusimme tai emme, kaikki toimialat tulevat käymään tämän murroksen läpi – osa hitaammin ja osa nopeammin.
Jatkuvan talouskasvun logiikka on syystäkin kyseenalaistettu ilmastokriisissä. Uusia ja parempia ratkaisuja tarvitaan jokaisella toimialalla, ja maapallon hupenevien resurssien aikana digitalisaatio nähdään mahdollisuutena. Digitaalisuudella rakennamme toimintatapoja, jotka perustuvat arjen sujuvoittamiseen ja yhdessä tekemiseen. Samalla digitaalisuus tulee olemaan avainasemassa turvaamassa sen, että mahdumme jatkossakin maapallon ihmiskunnalle asettamiin rajoihin.
Teknologioiden kehitys ja elämämme laajeneminen yhä digitaalisemmaksi luovat paitsi liiketoimintamahdollisuuksia, myös elinehdon kestävälle kasvulle ja tulevaisuuden hyvinvoiville yhteiskunnille. 2020-luku on digitaalinen vuosikymmen: muun muassa Euroopan digitaalinen valmius on yksi EU-komission painopisteistä. Tämän edistämiseen ohjataan merkittävästi myös EU-rahoitusta.
Arki sujuvoituu – työtehtävät ”dataistuvat”
Digitalisaatio muokkaa väistämättä myös työtehtäviä ja työn tekemisen tapoja hyvin laajasti. Datalähtöisyys ja reaaliaikaisuus asettavat uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia perinteisillekin työtehtäville. Reaaliaikaisen maailmanlaajuisen datan hyödyntäminen voi olla esimerkiksi haastavaa myyjälle, joka on tottunut etenemään vuosisuunnitelman mukaan.
Tekoäly puolestaan luo jopa uusia työtehtäviä. Data-analytiikka on usein jo arkipäiväistä, mutta voi olla, että tarvitsemme esim. tekoälyjärjestelmän kouluttajia ja ylläpitäjiä tai vaikkapa tekoälyn etiikan valvojaa.
Digitaalisuus on monesti hieman ”päälle liimattua” - eli töitä tehdään niin kuin ennenkin. Digitaalisuus voi jopa lisätä kustannuksia ja työvaiheita, kun joudutaan pahimmassa tapauksessa kamppailemaan huonon tietojärjestelmän kanssa.
Digitaalisen murroksen vauhdittaminen onkin keskeistä. Kaikkien alojen koulutusta tulisi uudistaa siten, että digitaalisuus olisi lähtökohtana. Vielä niin, että esikuvana voisi olla niin sanotut diginatiivit yritykset, jotka todistetusti tekevät asioita ihan eri nopeudella ja ketteryydellä kuin perinteisesti on ollut tapana.
Business Finlandin Experience commerce –ohjelma on tukenut kaupan alan koulutuksen kehittämistä vastaamaan digitalisoituvan kaupan osaamistarpeita. Tämä on tehty yhdessä kaupan alan toimijoiden, opetusministeriön ja alan oppilaitosten kanssa. Ensimmäiset uudistetut koulutuskokonaisuudet ovat jo aloittaneet sekä ammatillisessa koulutuksessa että yliopistoissa. Samanlaista yhteistekemistä koulutuksen saralla tulisi syntyä enemmän myös muille toimialoille.
Hierakia työelämässä jää taka-alalle. Diginatiivi –kulttuuri vaatii myös työn tekijöiltä tietynlaisia ominaisuuksia; näitä ovat esimerkiksi ketteryys, dataosaaminen, innovatiivisuus ja yhteistyötaidot. Tarvitaan myös joustavuutta sekä uteliaisuutta. Sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot korostuvat, samoin esimerkiksi erilaiset uudet työmenetelmät ja työskentely samanaikaisesti useissa ryhmissä ja verkostoissa. Työntekijöiden täytyykin tarkastella omia digitaitojaan uudessa valossa.
Diginatiivit yritykset viitoittavat suuntaa
Suomen tulevaisuuden kilpailukyky ja valtakunnallinen tavoite hiilineutraalisuudesta vuonna 2035 ovat täysin riippuvaisia digitalisaation kehityksestä. Edistyneet digiteknologiat tarjoavat keskeisen alustan planetaaristen haasteiden ja uusien mallien, kuten kiertotalouden, ratkaisuille.
Suomalaisten yritysten pitää panostaa rohkeammin digitaalisuuteen ja diginatiiveilta yrityksiltä oppimiseen. Suomen menestyksen kannalta keskeistä on se, miten onnistumme auttamaan myös digitaalisuuden alkumetreillä olevat yritykset kehittymään kohti uutta diginormaalia.
Samalla kun keskitymme diginatiiveilta oppimiseen, meidän on satsattava myös tulevaisuuden verkkoteknologioihin sekä datatalouteen – tällä yhdistelmällä luodaan uutta kilpailukykyä.
Tietoliikenneteknologian kehittäjänä Suomi on ollut kokoaan suurempi ja kuuluisa myös ikonisten matkapuhelinten kehityksessä läpi historian. Se ei kuitenkaan yksin riitä; meillä tulee olla sen ympärille rakennettu infrastruktuuri, toimiva datatalous ja uusia työelämän taitoja.
Suurin osa digimaailmaan kuuluvista asioista toteutetaan ohjelmistoilla. Ohjelmisto-osaaminen onkin enenevässä määrin kriittinen menestystekijä lähes kaikille yrityksille. Suomen ohjelmistokyvykkyyksiä voidaan rakentaa maailman parhaiksi muun muassa yhteisöllisyydellä ja vertaisoppimisella, jossa ohjelmistointensiiviset toimijat lyöttäytyvät yhteen parhaita käytäntöjä ja oppeja jakavaksi verkostoksi.
Business Finland auttaa skaalaamaan liiketoimintaa maailmalle
Me Business Finlandilla haluamme kantaa oman kortemme kekoon globaalien ongelmien ratkaisemisessa tarjoamalla yrityksille pitkäjänteistä tukea ja rahoitusta tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan, ratkaisujen nopeaan skaalaamiseen maailman markkinoilla sekä mahdollisuuksia osallistua avainhankkeisiin.
Tavoitteenamme on auttaa yrityksiä ja tätä kautta myös yrityksissä työskenteleviä uudistumaan. Tavoitteenamme on vauhdittaa matkaa maailmalle, ja samalla parantaa koko suomalaisen yhteiskunnan ja työvoiman kilpailukykyä. Samanaikaisesti yritysten oman kehitystyön kanssa tarvitaan myös julkisen sektorin pitkäaikaisia ja laajamittaisia investointeja Suomen digitaalisuuden kehitykseen. Yhteisen digitaalisen datatalouden ja kehityksen syntyä tulee jouduttaa kaikin mahdollisin keinoin rahoituksesta koulutukseen ja lainsäädäntöön.
Kirjoittaja Janne Järvinen vetää digitalisaation missio-kokonaisuutta Business Finlandilla.
Tutustu kaikkiin TYÖ2030-blogeihin tästä.