Maanantaina 22. helmikuuta 2021

Miten työntekijään pidetään yhteyttä sairasloman aikana?
Miten työn keventäminen vaikuttaa palkkaan?
Kohti työtä 2030 -webinaarisarjan toinen jakso, Osatyökykyisyys ja työhön paluu, synnytti katsojissa paljon hyvää keskustelua ja lisäkysymyksiä, joihin kaikkiin ei ehditty webinaarin puitteissa vastaamaan. Koostimme kysymyksiä ja niiden vastauksia tämän blogin muotoon.

Voit katsoa koko webinaarin tallenteen täältä.

Tapahtuuko työhön paluu aina vanhaan työtehtävään? Mitä jos työtehtäviä ei voida muokata osatyökykyiselle sopiviksi?

Työhön paluuta yritetään yleensä ensin aikaisempaan työtehtävään. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Tällöin yhteisessä neuvottelussa, jossa työhön paluuta suunnitellaan (työterveysneuvottelu, työkykyneuvottelu), voidaan suunnitella paluuta myös muihin tehtäviin esimerkiksi osasairauspäivärahan turvin tai työeläkelaitoksen tai työterveyshuollon järjestämän työkokeilun avulla. Kokeilu on yleensä ensin määräaikainen.

Joissakin tilanteissa työkyky on muuttunut paljon tai työn teon olosuhteita, rakenteita ja työprosesseja ei voida muokata osatyökykyiselle sopivaksi. Tällöin töihin paluu edellyttää kouluttautumista uudelle alalle. Nämä ratkaisut tyypillisesti suunnitellaan joko työeläkelaitoksen tai nuorilla esim. Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluissa.

Työtehtävistä on sovittu työsopimuksessa, joten yksipuolisesti siirto muihin tehtäviin ei ole mahdollinen. Soveltuvien tehtävien löytäminen kannattaa tehdä hyvässä yhteystyössä eri osapuolten kesken.

Työn keventäminen tarkoittaa usein työajan vähentämistä, mikä tarkoittaa myös vähemmän palkkaa. Miten varmistetaan, että ihminen tulee toimeen?

Kaikki työikäiset ovat kiinnostuneita toimeentulonsa tasosta ja sen ennustettavuudesta. Suomessa ansiotulo ja muuta toimeentuloturvaa pystytään yhdistämään, kun työkyky on alentunut 40 % tai enemmän. Tällöin osapalkan lisäksi voi saada toimeentuloturvana osasairauspäivärahaa (Kela) tai työkokeiluun liittyvän kuntoutusrahan tai kuntoutustuen (työeläkelaitos).

Osasairauspäiväraha on hyvä vaihtoehto silloin, kun näköpiirissä on kuntoutuminen takaisin kokopäivätyöhön suhteellisen lyhyen ajan kuluessa. Työeläkelaitoksen työkokeilu ja siihen liittyvä kuntoutusraha on taas hyvä vaihtoehto, jos ennuste työhön kuntoutumisesta on epävarma tai tuen tarve arvioidaan pidempiaikaiseksi.

Joillakin työpaikoilla on sovittu paikallisesti käytännöistä, joissa voi määräaikaisesti työskennellä muissa tehtävissä tai voi määräaikaisesti tehdä esimerkiksi 10-15 % lyhyempää työaikaa ilman, että se vaikuttaa maksettavaan palkkaan. Sosiaaliturvakomitea pohtii parhaillaan myös joustavampia ansiotulon ja toimeentuloturvan yhdistämisen mahdollisuuksia.

Aina kun työaikaa muutetaan, täytyy myös muokata työn sisältöä, tehtäviä ja työprosessia. Alkuun muutokset on hyvä suunnitella määräaikaiseksi.

Miten muuten työtä voitaisiin keventää kuin työaikaa lyhentämällä?

Työtä voidaan keventää:

  • muokkaamalla työtä ja työn tekotapaan yksinkertaisin tavoin (“työn tuunaaminen”)
  • pitämällä riittävästi taukoja työvuoron aikana
  • vaihtamalla/vaihtelemalla työasentoja
  • ottamalla käyttöön työ- tai henkilökohtaisia apuvälineitä tai ohjelmia
  • muuttamalla tai vähentämällä työtehtäviä
  • muuttamalla tai jakamalla työprosessissa työtehtäviä uudelleen
  • kehittämällä työympäristöä ja ergonomiaa
  • siirtymällä määräaikaisesti toisiin tehtäviin (esimerkiksi työn kierto)
  • muuttamalla työn sisältöä
  • kehittämällä yleisiä tai erityisiä taitoja tai yleistä tai erityistä työssä tarvittavaa osaamista.

Osa keinoista on sellaisia, joita henkilö voi ottaa käyttöön itsenäisesti. Osassa sopimiseen tarvitaan mukaan esihenkilö ja osassa lisäksi tiimi tai verkosto, jonka kanssa työprosessi toteutuu.

Miten varmistetaan, että kevyempi työ on oikeasti sitä ja pysyy sellaisena? 

Vastuu työjärjestelyistä ja työn kuormittavuudesta on aina työnantajalla, ja työhön paluun jälkeen seuranta on hyvin tärkeää.

Muutokset työssä, työprosesseissa ja työorganisaation rakenteissa ovat nopeita ja kaikilta osin ne eivät ole ennakoitavissa. Mitään takuita sille, että muutoksessa työ pysyy kevyempänä ei siis ole. Tarvittaessa on siis käynnistettävä keskustelu työn muokkauksen tarpeesta uudelleen.

Miten esimiehiä ja johtoa koulutetaan, jotta työhön palaaja tuntisi itsensä tervetulleeksi?

Esimiehille järjestetään useilla työpaikoilla henkilöstökoulutuksena koulutusta ja ohjausta työkyvyn tukeen liittyen. Tällaista koulutusta tarjoavat myös yrityksen työeläkevakuutusyhtiöt. Useissa hankkeissa on myös mukana johdon ja esimiesten koulutusta esimerkiksi 16.2.2021 Työterveyslaitos julkaisi sote-organisaatioille oppaan tähän tarkoitukseen.

Mikä on työyhteisön rooli työhön paluun tukemisessa?

Mitä tiiviimpää yhteistyötä työn tekeminen edellyttää, sitä suurempi merkitys työyhteisöllä on työhön paluun onnistumisessa. Olisi tärkeää, että työpaikalla olisi sovittu toimintamalli ja työn muokkausmahdollisuuksia olisi mietitty jo etukäteen, ennen kuin kukaan niitä tarvitsee.

Työhön palaajan kokemuksia kannustavasta ilmapiiristä löytyy myös Työterveyslaitoksen blogista.

Miten yhteydenpito sairausloman aikana vaikuttaa työhön paluun onnistumiseen?

Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana yleensä edistää työhön paluuta ja luo työntekijälle tunteen, että hänestä välitetään ja ollaan kiinnostuneita. Yhteydenpidon avulla työntekijä saa myös tietoa työpaikan ajankohtaisista asioita ja muista kuulumisista. Joissakin työpaikoissa sairauden vuoksi poissaolijoita on kutsuttu mukaan virkistyspäiviin, koulutustilaisuuksiin tai työporukan kahvitteluhetkiin. Yhteydenpidon keinoista ja tiheydestä voidaan sopia esimiehen ja työntekijän kanssa jo sairauspoissaolon alkaessa, jos se on mahdollista.

Täytyykö työhön palatessa järjestää uusi perehdytys sekä riskien ja vaarojen arviointi?

Työnantaja on velvollinen perehdyttämään uudelleen pitkän poissaolon jälkeen työelämän, työn ja henkilön oman tilanteen muutosten takia. Myös riski- ja vaara-arvioinnit on syytä tehdä uudelleen, jotta työntekijä pääsee turvallisesti muuttuneeseen työyhteisöön ja hänen oma tilanteensa tulee huomioitua.

Miten organisaatiot saataisiin luomaan osatyökykyisille soveltuvia tehtäviä sekä palkkaamaan osatyökykyisiä?

Ensimmäisenä tarvitaan muutosta asenneilmastossa. Kuka tahansa voi joskus olla siinä tilanteessa, että työtä on muutettava työkyvyn aleneman takia määräaikaisesti tai pysyvästi. On tärkeä tiedostaa, että osatyökyvyttömien palkkaamiseen käytetyt resurssit tulevat muutamassa vuodessa takaisin vähentyneinä työkyvyttömyyskustannuksina.

Ongelmiin haetaan ratkaisuja myös hallituksen Työkykyohjelman ja sen kokeilujen avulla. 1.3.2021 käynnistyvät myös työllisyyden kuntakokeilut, joissa panostetaan työllistymistä tukevien palvelujen ja palvelumallien kehittämiseen niin, että yksilölliset palvelu- ja osaamisen kehittämistarpeet sekä työllistymisen esteet tulee tunnistettua ja ratkaistua nykyistä paremmin.

Työ- ja elinkeinoministeriön lanseeraamassa pohjoismaisessa mallissa tavoitellaan niin ikään osatyökykyisten työllistymisen nopeuttamista. 

Kuka vastaa alustatalouden työntekijöistä, vuokratyöläisistä ja muista epätyypillisistä työsuhteissa olevista?

Työkyvyn tuki ei ole vielä systemaattista epätyypillisissä työsuhteissa oleville eikä yrittäjille. Henkilön itsensä on oltava aktiivinen omissa asioissaan. Tukea saa kuitenkin julkisesta terveydenhuollosta, TE-toimistosta ja Kelasta, jossa avuksi voivat olla esimerkiksi työkykyneuvojat. Joillakin alueilla myös ammatti- tai yrittäjäjärjestöt ovat järjestäneet työkyvyn tukeen ja kuntoutusyhteistyöhön liittyvää toimintaa.

Kohti työtä webinaarisarjan maaliskuun jaksossa pureudutaan alustatyöhön. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

 

BLOGIN Vastaukset on työstetty yhdessä Osatyökykyisyys ja Työhön paluu - webinaarin asiantuntijoiden Pirjo Juvonen-Postin (johtava asiantuntija, Työterveyslaitos), Miia Wikströmin (tutkija, työterveyslaitos), Pauliina Mattila-Holapan (vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos) ja Kaisa Törnroosin (erikoistutkija, Työterveyslaitos) kanssa.
↑   takaisin ylös