Perjantaina 11. kesäkuuta 2021

Työterveyslaitoksen tutkija Laura Seppänen kirjoittaa digitaalisista alustoista, joista itseasiassa moni on osa jokaisen meidän arkipäivää. Alustoja on olemassa ja niitä kehitetään useisiin eri tarpeisiin, myös työn ja työntekijän kohtaamiseen.

Googlen hakukone, Facebook ja YouTube ovat meille tuttuja ja helpottavat elämää, mutta harva tulee ajatelleeksi, että ne ovat digitaalisia alustoja. Näiden jättien toiminnan ohella, tai niiden varaan, ihmiset ja yritykset voivat rakentaa monenlaista toimintaa, myös liiketoimintaa.

Digitaalinen alusta tarkoittaa Internetin välityksellä toimivaa ”paikkaa”, jossa ihmiset voivat kohdata tai missä palvelut tai tuotteet voivat vaihtaa omistajaa. Se ei itse tuota asiakkaan haluamaa asiaa. Alustat ovat metatasolla toimivia organisaatioita. Hallinnoidessaan alustaa alustayritys kuitenkin säätelee, millä tavoin alustan käyttäjät voivat toimia.

Koska digitaaliset alustat perustuvat paljolti algoritmeihin, niiden avulla voidaan säästää kustannuksia. Alustayritys saa tulonsa käyttäjien palkkioista tai myymällä mainostilaa tai käyttäjiä koskevaa dataa. Data on arvokasta monille toimijoille, koska sen avulla voidaan kohdentaa mainontaa ja kehittää tuotteita eteenpäin. Digitaalisia alustoja käytetään enenevässä määrin myös julkishallinnossa.

Työtä välittävät alustat ovat osa työn murrosta

Työnvälitysalustojen ideana on saattaa yhteen työn tarjoajia ja työn ostajia. TYÖ2030-ohjelman Työelämää alustoilla -webinaarissa tutkija Jere Immonen esitteli suomalaisia, eri alojen työtä välittäviä alustayrityksiä. Digitaaliset alustat tuovat työhön uusia osaamistarpeita.

Työnvälitysalustojen käyttö on vasta alkuvaiheessa, emmekä tiedä, kuinka ne muuttavat tulevaisuuden työelämää. Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini kertoi yllä mainitussa webinaarissa vastakkaisista näkemyksistä alustatyöstä puhuttaessa: yhtäältä ne mahdollistavat yksilöiden osallistumista, itsellisyyttä ja uusia hyötyjä. Toisaalta alustatyö tuo epävarmuutta ja riskejä työtä tekeville ja voi jopa murentaa hyvinvointivaltion perustoja.

Alustat mahdollistavat Internetin syntyaikojen jakamistalouden ideaalia, missä jokainen voi tuoda muiden käyttöön aikaansa, osaamistaan tai omaisuuttaan, joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan. Alustatyö tarvitsee yhteiskunnan sääntelyä, mutta myös alustayritysten ja alustan käyttäjien tulisi kantaa vastuuta enemmän kuin tavallisessa palkkatyössä. Työterveyslaitoksen Reilu työ alustoilla -hankkeessa tutkitaan työnvälitysalustojen reiluja ja vastuullisia käytäntöjä.

Virtuaalinen alustatyö on globaalia

Yksityishenkilöt ja työorganisaatiot voivat ostaa työnvälitysalustoilta tarvitsemiaan väliaikaisia palveluja tai kehittämisprojekteja, joihin heillä itsellä ei ole resursseja. TYÖ2030-ohjelman ja sveitsiläisen TASC-platformin yhteisessä Virtual expert work on platforms -webinaarissa professori Gretta Corporaal kertoi, miten työn ostaminen alustoilta muuttaa rekrytointikäytäntöjä tavalliseen ulkoistukseen verrattuna.

Alustatyö voi olla myös täysin virtuaalista eli Internetin välityksellä tehtävää, jolloin työmarkkinat voivat useilla aloilla globalisoitua. Edellä mainitussa webinaarissa taloustieteen professori Richard Baldwin kertoi ”virtuaalisesta maahanmuutosta”, jossa alhaisemman kustannustason asiantuntijat tekevät töitä länsimaiden työmarkkinoille. Mitä mahdollisuuksia virtuaalinen maahanmuutto voisi tarjota suomalaiselle osaamiselle?

Kirjoittaja

Laura Seppänen
tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos
↑   takaisin ylös