Maanantaina 20. elokuuta 2020
Tule mukaan kehittämään suomalaisesta työelämästä maailman parasta! Luottamus kantaa työn murroksen, teknologian ja koronan haasteissa. Miltä hyvä työelämä näyttää ja tuntuu?
Me haluamme, että työmme on merkityksellistä ja työyhteisössämme vallitsee hyvä ilmapiiri ja luottamus. Mistä sellainen tunne syntyy? Se syntyy, kun voimme tehdä työtä turvallisesti ja olla työpaikalla luottavaisin mielin. Se syntyy myös siitä, että meille on selvää, miksi organisaatiomme on olemassa ja millaista tulosta tavoittelemme. Hyvä työyhteisö pystyy myös ratkomaan eteen tulevia haasteita ja ongelmia. Monet niistä ovat nykyisin viheliäisiä, jopa pirullisia, kuten korona.
Työn murros ja digitalisaatio vaativat toimintatapojemme ja johtamisen uudistumista samoin kuin etätyöhön siirtyminen koronan aikana. Yhteenkietoutuneessa maailmassa tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja yhdessä tekemistä. Näin syntyy myös luottamukseen perustuva työkulttuuri. Näin syntyy työhyvinvointia ja tuottavuutta.
Luottamus luo puolestaan mahdollisuuksia uudistumiselle ja innovatiivisuudelle. Työelämän inhimillisen vallankumouksen alkaminen haastaa totutut tapamme tehdä työtä ja tulevaisuuden työtaidot. Tätä mieltä on keksijä, säveltäjä, puhuja Perttu Pölönen, joka on yksi TYÖ2030-ohjelman kummeista.
Työelämäinnovaatiot ovat TYÖ2030-ohjelman tärkeimpiä tuotoksia. Myös työn tuottavuus kansantaloudessa syntyy innovaatioista ja osaamisesta, sanoi taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola 31.8.2020 ohjelman syksyn avauksessa Tuottavuutta ja luottamusta yhteistyöllä. Innovatiivisuus työyhteisöissä puolestaan syntyy myönteisistä kohtaamisista. Työhyvinvoinnin tutkimuksen tulisi paremmin tunnistaa, mitä tapahtuu empatialle, kun kasvokkainen palvelu vähenee, korosti johtava tutkija Eveliina Saari Työterveyslaitoksesta.
Mitä TYÖ2030-ohjelma tarjoaa näihin muutoshaasteisiin?
Ohjelman tavoitteena on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria Suomen kilpailuvahvuutena, nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä on hallitusohjelmassa merkittävä keino tukea työyhteisöjä ja työpaikkojen omaa kehittämistoimintaa, sanoi ministeri Aino-Kaisa Pekonen avatessaan tilaisuuden.
Koronakriisistä selviytyminen ja siitä toipuminen ovat tehneet nämä tavoitteet entistä tärkeämmiksi ja ajankohtaisemmiksi Suomen talouden nopean toipumisen ja tulevan kasvun rakentamisen mahdollistamiseksi.
Miten hyvää työelämää kehitetään?
Työelämän kehittämisen perusta on yhteistoiminta ja kaikkien osallistuminen toimintaan yhteisen päämäärän hyväksi. Nykyisessä melko nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan niin asiakkaiden, sidosryhmien kuin henkilöstön osallistumista monilla eri tavoilla.
Uudistumistarpeet tulevat usein organisaation ulkopuolelta, ja niihin vastataan uudistamalla toimintatapoja. Johdon ja henkilöstön edustajien yhteistoiminta luo pohjan uudistusten onnistumiselle. Henkilöstön osallistuminen ja kuulluksi tulemisen tunne lisäävät sitoutumista organisaation tavoitteisiin ja motivoitumista työn muutoksiin.
Yhteistoiminnan merkitystä ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä tahtoa työelämän kehittämisohjelmien jatkamiseksi Suomessa korosti Antti Palola STTK:sta. Toimialapäällikkö Anu Sajavaara Palta ry:stä puhui toimialojen kehittämisen puolesta yhdessä palkansaajaliittojen kanssa. Johtaja Liisa Hakala sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä näkivät työelämän kehittämisen merkityksen sekä työhyvinvoinnille että työllisyydelle työurien jatkumisen kautta. Osaamisen kehittäminen ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä, ja kolmikantayhteistyö voi auttaa Suomea selviytymään niin koronasta kuin työn murroksen ja teknologiankin haasteista.
Mitä TYÖ2030-ohjelma tarjoaa uudistumisen tueksi?
TYÖ2030-ohjelma tukee yritysten ja muiden organisaatioiden omaehtoista kehittymistä monin tavoin. Toimialahankkeet ovat työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteistä kehittämistä, josta voivat hyötyä koko toimialan työpaikat ja myös muut toimialat. Aluepilottien avulla kehitetään ELY-keskusten alueilla toimivia työelämän kehittämisen toimintamalleja, joista hyötyvät niin alueen elinkeinoelämä, oppilaitokset kuin julkinen ja kolmas sektori.
Ohjelmassa on tarkoitus myös käynnistää kokeilu- sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joista yritykset ja muut organisaatiot hyötyvät. Tämän lisäksi työpaikoille on tarjolla nopeampia ratkaisukeinoja kehittäjäverkoston nopeiden ratkaisutiimien (Fast Expert Teams) ja alueilla, lähellä työpaikkoja toteutettavien sparrausten (Workathlon) avulla.
Johtamisverkosto kokoaa yritysten ja muiden organisaatioiden johtoa ja johtamisen tutkijoita, kehittäjiä ja kouluttajia yhteen johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Johtamisverkostoa vetää johtamisen kehittäjä, konsultti Ari Rämö, joka kertoo aiheesta blogikirjoituksessaan Tehdään tulevaisuus yhdessä.
Miten työelämän tulevaisuuteen kuljetaan?
Kuten koronasta tiedämme, meidät voidaan todellakin yllättää äkillisesti. Korona on myös opettanut meidät nopeasti uudistumaan ja kokeilemaan sekä hankkimaan tietoa uuden ilmiön saamiseksi hallintaan. Digitalisaation käyttöön ottamiselle oli hyvät edellytykset jo olemassa, mutta muutos nopeutui koronan myötä. Tätä mieltä oli Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula loppupuheenvuorossaan.
Tulevaisuuteen kuljetaan TYÖ2030-ohjelmassa myös rakentamalla syksyn aikana tiekartta vuoteen 2030 asti, sillä työelämän kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa ja sen vaikutukset näkyvät usein myöhemmin. Työelämän kehittämisohjelmat ovatkin olleet aina hallituskausien yli meneviä. Aiemmissa ohjelmissa on todettu, että kehittämisen ja hyvän johtamisen vaikutukset näkyvät niin yritysten kilpailukykynä kuin muiden organisaatioiden palvelun laatuna.
Johtaja Liisa Hakala sosiaali- ja terveysministeriöstä ja minä kutsuimmekin kaikkia mukaan talkoisiin maailman parhaan työelämän puolesta. Verkostojen avulla työelämä saadaan yhdessä entistä paremmaksi ja Suomi nousuun. Hakala korosti rakentavan, eteenpäin suuntautuvan dialogin merkitystä luottamuksen rakentamisessa niin yhteiskunnassa, verkostoissa kuin työpaikoilla.
Mitä TYÖ2030-ohjelma tarjoaa tielle koronasta tulevaisuuteen?
Ohjelmassa on käynnistetty Työterveyslaitoksessa organisaatioiden onnistuneiden selviytymistarinoiden kokoaminen verkkosivustolle ja tullaan tarjoamaan avuksi valmennusta.
Lisäksi työelämän tilannekuvaa koskevat tutkimukset, selvitykset, vaikuttavuuden arvioinnit, toimintamallien kehittäminen, hyvien käytäntöjen kokoamiset ja levittäminen ovat Työterveyslaitoksen tehtävänä. Työterveyslaitos tuottaa myös ohjelman vaikutuksia arvioivaa tutkimusta työelämän tilasta suhteessa ohjelman tavoitteisiin.
Työhyvinvointia tukevat palvelut ja lukuisat työvälineet työpaikoille on suunnattu koronan jälkeiseen toipumiseen sekä digitalisaation ja kehittämisen tueksi. Tulevaisuuden skenaariot työelämästä syntyvät Työterveyslaitoksessa TYÖ2030-ohjelman työn tueksi syksyn aikana.
Kiitokset Lorenz Backmanille hyvästä yhteistyöstä ja tilaisuutemme juontamisesta.
Tule tekemään hyvää ja maailman parasta työelämää 2030!
