TYÖ2030 artikkeli 30.9.2025

Moniääninen vuoropuhelu rakentaa yhteistä tulevaisuutta

Miltä näyttää tulevaisuus hotellissa, rakennustyömaalla tai sote-alalla? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia syksyllä 2024, kun Tampereen seudun ammattiopisto Tredu kutsui työelämän ja oppilaitoksen edustajat saman pöydän ääreen uudenlaisen osallistavan vuoropuhelun merkeissä.

Tredussa haluttiin vahvistaa koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja kehittää yhteistyötä yritysten kanssa entistä käytännönläheisemmäksi. Tarvittiin uusi tapa tehdä ennakointia yhdessä työelämän kanssa. Ratkaisuksi löytyi TYÖ2030-ohjelmassa kehitetty Tulevaisuusvuoropuhelu – menetelmä, joka auttaa nostamaan esiin tulevaisuuden tarpeita ja visioimaan yhdessä. Konsepti sopi täydellisesti käynnissä olleen työelämäyhteistyön ja sen vaikuttavuuden kehitystyön tavoitteisiin, joten se päätettiin ottaa heti kokeiluun.

Tredun kehittämispäällikkö Kaisa Luhtalan mukaan, vaikka ennakointiin on olemassa monia työkaluja, ne vaativat usein raskasta fasilitointia ja ovat hankalia soveltaa käytäntöön.

– “Meitä viehätti juuri tämän menetelmän yksinkertaisuus ja käytännönläheisyys. Halusimme mallin, joka on kevyt ja helposti arkeen vietävissä,” Kaisa tiivistää.

Ensimmäinen kokeilu järjestettiin marraskuussa 2024. Sekä matkailu- että rakennusala ovat Pirkanmaalla merkittäviä työllistäjiä, mutta samalla ne elävät nopeaa muutosta ja kärsivät osaajapulasta. Vuoropuhelu tarjosi mahdollisuuden tuoda yhteen koulutuksen, työelämän ja alueen tarpeet. Tilaisuudessa matkailualan yritysjohtaja kuvasi, kuinka ala edelleen hakee uutta suuntaa pandemian jälkeen. Rakennusalalla taas keskustelu kääntyi kestävän rakentamisen lisäksi kohtuuhintaiseen asumiseen – teemaan, joka koskettaa suoraan kaupunkilaisten arkea. Tredulle MaRa-ala ja rakennusala olivat luonteva valinta vuoropuhelun kohteiksi, sillä oppilaitos kouluttaa aloille suuren joukon ammattilaisia ja tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa.

Yksinkertainen menetelmä avaa syvällisiä keskusteluja

Osallistamismenetelmänä Tulevaisuusvuoropuhelu tarjoaa keskustelulle selkeän rakenteen, mutta muokkautuu silti monenlaisiin käyttötarkoituksiin.

–”Rakenne ja selkeä aikajänne pitivät kaikki fokuksessa. Monesti tällaisissa tilaisuuksissa keskustelu rönsyilee, mutta nyt pysyimme olennaisessa.” kuvailee projektipäällikkö Hanna Orava kokemusta.

Keskusteluissa hyödynnettiin myös tekoälyn laatimia tilannekuvia sekä valmiita kysymyspohjia. Ne auttoivat osallistujia katsomaan yhteiseen suuntaan.

Tredun yrityskoordinaattori Sami Hasila kertoo yllättyneensä siitä, kuinka syvälle keskusteluissa päästiin: ”Yritykset olivat valmistautuneita ja toivat esiin näkökulmia, joita ei välttämättä olisi noussut esille ilman tätä foorumia.”

Tredussa uskotaan, että malli sopii paitsi yksittäisten alojen tarkasteluun myös laajempiin teemoihin, kuten palvelualojen kehitykseen. Jatkossa mukaan halutaan aivan ehdottomasti ottaa myös opiskelijoita, jotka tuovat keskusteluun oman arvokkaan näkökulmansa.

– ”Tärkeintä on, että keskustelu käydään moniäänisesti ja yhdessä. Silloin tulevaisuus ei ole vain organisaatioiden omien tavoitteiden jatke, vaan jotain aidosti uutta ja yhteistä,” Sami kiteyttää.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Tulevaisuusvuoropuhelua menetelmänä tullaan käyttämään jatkossakin aktiivisesti.

Kokeile Tulevaisuusvuoropuhelua

Tulevaisuusvuoropuhelu on vapaasti hyödynnettävissä ja helposti sovellettavissa erilaisiin kehittämistilanteisiin. Tredun asiantuntijat toteuttivat Tulevaisuusvuoropuhelun täysin itsenäisesti www.tulevaisuusvuoropuhelu.fi ja menetelmästä tehdyn tiiviin ja käytännönläheisen verkkokurssin materiaalien avulla.

Myös TYÖ2030-tiimi tarjoaa maksutonta tukea menetelmän käyttöönottoon – ota rohkeasti yhteyttä: laura.sarparanta@ttl.fi.

Haastateltavina olivat Tredusta kehittämispäällikkö Kaisa Luhtala, projektipäällikkö Hanna Orava ja yrityskoordinaattori Sami Hasila.