HUOM. Tätä ohjetta ei päivitetä toistaiseksi.

Päivitetty 28.2.2022
Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa.
Linkki Kelan tartuntautipäivärahaa koskevaan tiedotteeseen lisätty ohjeen loppuun 28.2.2022
Sairauspoissaolot ja koronatestit -kappale päivitetty 14.1.2022

Tätä ohjetta voi käyttää tukena suunniteltaessa työpaikan omia koronaohjeita. Tärkeimmät tartuntojen ehkäisykeinot ovat rokotuksen ottaminen, käsien peseminen, maskien käyttö ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen.
Työnantajan kannattaa suositella työntekijöille rokotteen ottamista, sillä rokotteen ottaminen on tehokkain keino ehkäistä tartuntoja

Varautumisryhmä koordinoi varotoimia

On suositeltavaa, että työpaikallanne toimii ryhmä, joka ottaa vastuun koronavirustartuntojen torjuntatoimista ja epidemian aiheuttamien muutosten hallinnasta.  

Ryhmä koordinoi varautumista ja viestintää työntekijöille, pitää varautumissuunnitelman ajan tasalla ja antaa ohjeita tarvittaessa liittyen esimerkiksi työjärjestelyihin, suojautumiseen, siivoukseen, sairaustapauksiin tai yhteiskunnan rajoitustoimenpiteiden vaikutuksiin. Ryhmä seuraa valtakunnallista ja alueellista tilannetta, Valtioneuvoston, STM:n ja muiden ministeriöiden ohjeita sekä AVI:n, THL:n ja Työterveyslaitoksen ohjeita. Ryhmä arvioi myös erilaisten skenaarioiden, esimerkiksi mahdollisten karanteenien vaikutusta toimintaan ja toimitusketjuihin. 

Alueellisen tilanteen sairaanhoitopiireittäin voi tarkistaa THL:n sivuilta.

Työturvallisuus ja riskien arviointi

  • Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

  • Kun työpaikalla toimii useita työnantajia, pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuuksiin kuuluu tehdä yleinen riskien arviointi, jonka perusteella tehtyjä toimenpiteitä kaikkien työpaikalla työskentelevien on noudatettava. Lisäksi työpaikalla muiden työnantajien on arvioitava oman toimintansa riskit.

  • Kun työpaikan olosuhteet muuttuvat, työnantajan pitää päivittää laatimansa riskien arviointi ja arvioida muutosten merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle nyt erityisesti COVID-19-tartuntataudille altistuminen huomioiden. Riskien arvioinnissa voi käyttää tukena työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoita. Riskinarvioinnin perusteella työpaikan ohjeita ja menettelytapoja täydennetään ja päätetään riskienhallintatoimista.

  • Covid-19-tartuntoja vastaan tehdyt torjuntatoimet suojaavat niin työntekijöitä, asiakkaita kuin yhteistyökumppaneitakin. Torjuntatoimien tavoite on suojata myös yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.

  • Koronavirus voi tarttua, jos henkilö on lähellä tartunnan saanutta, koskettaa tätä tai tilat ovat ahtaat tai huonosti ilmastoidut. Tämän vuoksi lähikontaktien vähentäminen ja lähikontakteista aiheutuvien riskien hallinta ovat tärkeitä torjuntatoimia. Koronavirus saattaa myös tarttua kosketuksen kautta.

  • Ensisijaiset torjuntatoimet työpaikalla koronaviruspandemian aikana ovat töiden järjestäminen uudella tavalla, etäisyyksistä, hygieniasta ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen. Vasta näiden toimien jälkeen on syytä harkita hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä.

  • Jos työpaikalla esiintyy tartuntaketju, on ketjun syntymiseen liittyvät tekijät analysoitava huolellisesti ja analyysin perusteella ryhdyttävä uusiin, tehokkaampiin toimiin lisätartuntojen ehkäisemiseksi.

  • Myös yksintyöskentely on huomioitava riskinarvioinnissa ja työntekijöiden perehdytyksessä.

  • Työnantajan tulee pitää luetteloa niistä henkilöistä, jotka ovat altistuneet koronavirukselle työssään.

  • AVI työsuojeluvastuualueen tiedote: Työnantajan tulee luetteloida koronalle työssään altistuneet henkilöt (10.3.2021)
  • Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 29.10.2020 Työntekijöiden suojelua biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta tehostetaan.
  • Koronavirus - Työsuojelu (tyosuojelu.fi)
  • THL: Koronavirus ja sisäilman turvallisuus

Viestintä ja perehdytys

  • Perehdyttäkää työtekijät uusiin tehtäviin ja varmistakaa riittävä osaaminen.
  • Opastakaa ja valvokaa, että työntekijät toimivat ohjeiden mukaisesti.
  • Huolehtikaa työntekijöiden fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta näinä poikkeuksellisina aikoina. Varmistakaa työntekijöiden riittävä palautuminen 
  • Panostakaa työpaikalla turvallisuusasioiden viestintään ja huomioikaa yhteisillä työpaikoilla tiedon kulku kaikille työpaikalla toimiville. Tiedottakaa kaikkia samassa tilassa toimivia turvallisuusasioista.
  • Kehottakaa työntekijöitä pysymään sairaana kotona.
  • Suositelkaa työntekijöille koronavirusrokotuksen ottamista.

Puhtaus ja hygienia

  • Varmistakaa, että työpaikka on puhdas ja hygieeninen, koska tartunnan voi saada likaisilta pinnoilta. Toimet auttavat ehkäisemään myös muita tartuntatauteja kuten kausi-influenssaa ja vatsatauteja.  Siivousohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen verkkosivuilta: Ohjeistus siivoukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi.
  • Huolehtikaa hyvästä hygieniasta ja yleisestä puhtaudesta erityisesti työpaikoilla, joissa työskennellään toisten välittömässä läheisyydessä ja käytetään yhteisiä työvälineitä.
  • Myös laitteiden näppäimistöt ja muut työvälineet pitää puhdistaa säännöllisesti. Pyytäkää laitevalmistajilta ja -toimittajilta ohjeita laitteiden ja työvälineiden puhdistamiseen sekä varatkaa puhdistusvälineet helposti saataville.
  • Varmistakaa tehokas ilmanvaihto tiloissa epäpuhtauksien välttämiseksi.
  • Ilmanvaihtojärjestelmissä ei suositella palautusilman käyttöä pandemian aikana (jos palautusilmaa käytetään, suodatustason tulee olla korkea)
  • Opastakaa säännölliseen ja oikein tehtyyn käsienpesuun (THL:n video) ja muistuttakaa yskimishygieniasta (THL:n video).
  • Varmistakaa, että käsienpesuun on mahdollisuus kaikilla työpaikalla kävijöillä, myös yhteistyökumppaneilla ja alihankkijoilla. Jos käsienpesu ei ole mahdollista, pitäkää alkoholipitoista käsihuuhdetta saatavilla.
  • Muistakaa toimia itse ohjeiden mukaisesti, johdon ja esimiesten esimerkki on tärkeää.
  • Kehottakaa välttämään kättelyä edelleen. 

    Tulostettavaa materiaalia
  • Käsienpesu- ja yskimishygienian ohjeet ( THL:n aineistopankki) 
  • Opasteet ja huoneentaulut työpaikoille (Työterveyslaitos)

Etätyö

  • Arvioikaa työpaikkanne tarve etätyön lisäämiseen/vähentämiseen tautitilanteen mukaan. Valmistautukaa etä- ja läsnätyön yhdistämiseen niin, että työolot ja työt pystytään järjestämään turvallisesti.
  • Etätyö sekä etä- ja läsnätyön vuorottelu voivat asettaa haasteita johtamiselle. Varmistakaa töiden sujuminen, työn mielekkyys ja työntekijöiden jaksaminen.
  • Tarvittaessa etätyö on tehokas keino vähentää koronavirustartuntoja kuten muitakin hengitystietulehduksia.

Ks. Etätyöohje (Työterveyslaitos)

Työpaikan kokoukset ja muut tilaisuudet

  • Ks. Alueelliset rajoitukset  Usein kysyttyä koronaviruksesta (AVI).
  • Arvioikaa työpaikan tilaisuuksien turvallisuus ja ottakaa arvioinnissa huomioon voimassa olevat ohjeet ja määräykset. Työpaikalla kokoontumisista päättää työnantaja riskinarvionsa perusteella.
  • Varmistakaa tehokas ilmanvaihto kaikissa rakennuksissa ja tiloissa. Tilojen annetaan tuulettua hyvin ennen seuraavaa kokousta. Suositeltavaa on, että ilma ehtisi vaihtua tilassa vähintään kerran ennen seuraavan henkilöryhmän saapumista (kiinteistöhuollolla on tiedot ilmanvaihtojärjestelmistä ja niiden mitoituksista). Myös nopea ikkunoiden kautta tehtävä ns. ristituuletus sekoittaa ilmaa yleensä tehokkaasti, mikäli tämä on mahdollista ilmanvaihdon toimintatavan ja tiloissa tehtävän toiminnan kannalta.

Muut työn järjestelykeinot

  • Käyttäkää mahdollisuuksien mukaan joustavia työaikoja ja jakakaa työntekijät ryhmiin, jotka vuorottelevat esimerkiksi etätöissä.
  • Porrastakaa ruokailuja, taukoja ja työaikoja työntekijäryhmittäin.
  • Huolehtikaa riittävästä tilojen väljyydestä myös tauko-, ruokailu- ja pukeutumistiloissa. Jonotuspaikat voidaan merkitä lattiamerkinnöin.
  • Harkitkaa, tuleeko työpaikalla käyttää kasvomaskeja tilanteissa, joissa työntekijät kohtaavat toisiaan.
  • Järjestäkää verkkokoulutuksia, -tapaamisia ja -kokouksia.
  • Pyrkikää järjestämään työpisteisiin riskinarvioinnin perusteella riittävää väljyyttä.

Henkilönsuojaimet ja kasvomaskit

  • Työnantajalla on velvollisuus arvioida, onko työntekijöiden käytettävä työssään henkilönsuojaimia tai kasvomaskeja. Ensisijaisesti työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi on kuitenkin käytettävä teknisiä toimia ja työjärjestelyjä.
  • Arvioitaessa suojautumisen tarvetta, on huomioitava myös mahdolliset työpaikkaan tai työntekijöihin liittyvät tartunnat sekä alueellinen tartuntatilanne.
  • Jos suojautumista tarvitaan, työnantajan pitää hankkia suojavarusteet ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.
  • Ks. AVI Työsuojelu: Koronasivu ja Suojaimet työssä.

Suojautuminen koronavirustilanteessa

  • Paras suojautumiskeino koronavirusta vastaan on työntekijöiden mahdollisimman kattava rokottautuminen. Työntekijöille voi suositella rokotuksen ottamista. Tämä on erityisen tärkeää yli 40-vuotiaiden kohdalla ja sote-aloilla. Jos työntekijän on vaikea käydä rokotuksessa vapaa-ajallaan, tulee tartuntatautilain mukaan työnantajan antaa rokotuskäyntiä varten työaikaa.
  • Työpaikalla ensisijaisia riskinhallintatoimia ovat työn järjestäminen turvallisella tavalla sekä turvaväleistä, hygieniasta ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen.
  • Henkilönsuojaimia ovat mm. hengityksensuojaimet (FFP1, FFP2 ja FFP3) ja kasvovisiirit. Hengityksensuojaimilla suojataan käyttäjän hengitysteitä ilmassa leijuvilta epäpuhtauksilta. Venttiilittömät FFP-suojaimet suojaavat myös muita käyttäjän hengitystie-eritteiltä, mutta niitä on raskaampi käyttää työssä kuin venttiilimalleja tai suu-nenäsuojaimia.
  • Työnantaja voi riskien arvioinnin perusteella hankkia työntekijöilleen myös kirurgisia suu-nenäsuojaimia, kasvomaskeja ja velvoittaa heitä riskinarvioinnin mukaisesti käyttämään niitä. Maskit ja suu-nenäsuojaimet vähentävät tartuntojen todennäköisyyttä muiden torjuntatoimien ohella. Mahdolliset viranomaisten antamat maskisuositukset tulee huomioida.
  • Ks. THL:n suositus kasvomaskien käytöstä.  

Kasvomaskien  ja hengityksensuojaimien käytön edellytykset on varmistettava 

  • Kasvomaskit voivat olla kertakäyttöisiä tai pestäviä kankaisia. Joissain maskeissa saattaa olla tieto hengitysvastuksesta ja suodatuskyvystä. Kirurgiset suu-nenäsuojaimet ovat testattuja käyttöturvallisuudeltaan ja tehokkuudeltaan osalta.
  • Yleensä työntekijät pystyvät käyttämään maskia hyvin. Työnantajan on kuitenkin varmistuttava, että työssä ja työntekijällä on edellytykset käyttää maskia tai suojaimia oikein. Työympäristön vaihteleva lämpötila sekä mm. iän tuomat fysiologiset muutokset, hengitystie-, sydän- ja verenkiertosairaudet saattavat vaikeuttaa kasvomaskien ja hengityksensuojainten käyttöä. Työterveyshuolto voi tarvittaessa tehdä terveystarkastuksen, jonka avulla määritetään, voiko työntekijältä edellyttää suojainten tai kasvomaskin käyttöä. Jos ei voi, on turvallisuudesta huolehdittava muiden järjestelyiden avulla. Työpaikan turvallisuudesta ei voi tinkiä. Ks. myös Kuuman haittojen hallinta (Työterveyslaitos) 
  • Koronavirustartunnalta suojautumisessa hengityksensuojaimia tai kasvomaskeja pitää olla riittävä määrä. Aina, kun suojain on riisuttava, tilalle pitää olla puhdas suojain. Suojain puetaan päälle puhtain käsin. Ennen riisumista ja riisumisen jälkeen kädet puhdistetaan. Käytetyn maskin ulkopintaan ei kosketa ilman, että kädet puhdistetaan sen jälkeen. Uudelleen käytettäville kasvomaskeille on oltava muovipussi, jossa ne viedään pestäviksi.
  • Uudelleen käytettävät kasvomaskit pestään vähintään 60 asteen ohjelmalla tai keitetään pesuainevedessä 5 min, minkä jälkeen ne huuhdotaan ja kuivatetaan puhtaissa olosuhteissa.
  • Kertakäyttöiset suojaimet laitetaan sekajätteisiin. Linkki siivousohjeeseen
  • Kasvomaskit ovat yksi lisäkeino koronavirusepidemian torjunnassa, mutta hyvää ilmanvaihtoa, tilojen väljyyttä, käsihygieniaa ja sairaana poissaoloa ei saa unohtaa.
  • Ks. Tietoa suu-nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)

Koronaviruksen tartuntatapa ja taudin vakavuus

Koronaviruksen tartuntatavat muodostavat lähtökohdat torjuntatoimille.
Tarkista eri tartuntatavat ja niiden merkitys THL:n verkkosivulta Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika.

Valtaosa koronavirustartunnan saaneista sairastaa lievän taudin ja toipuu hyvin. Joillakin ihmisillä tauti voi olla vakava. Joillekin taudista voi jäädä pitkäaikaisia oireita. Suurin osa vakavampia oireita saaneista on ollut iäkkäitä henkilöitä, ja monella on lisäksi ollut jokin perussairaus. THL:n tietosivu uudesta koronaviruksesta.

Riskiryhmiin kuuluvat työntekijät

  • Tutustukaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjeeseen riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden suojelemisesta.
  • Jos riskiryhmään kuuluva työntekijä on huolissaan tartuntavaarasta työpaikalla, hänet voi ohjata työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto auttaa riskinarvioinnissa ja voitte yhdessä neuvotella ja sopia mahdollisista muutoksista työjärjestelyissä tai työtehtävissä.

Jos työntekijä sairastuu COVID-19-tautiin

  • Jos työntekijä saa koronavirustartunnan, tartuntatautilääkäri ja hoitava taho ohjeistavat jatkotoimenpiteistä.
  • On suositeltavaa, että työntekijä kertoo työnantajalleen koronavirustartuntaepäilystä, vaikka hänellä ei ole velvollisuutta kertoa terveydentilaansa liittyvää tietoa. Kertominen mahdollistaa sen, että työnantaja  pystyy huolehtimaan muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja täyttämään työturvallisuuslain mukaiset velvoitteensa. 
  • Tartuntatautiepäilyssä ensisijainen toimenpide on etätyön järjestäminen, mikäli se on mahdollista. Jollei etätyön järjestäminen ole mahdollista, tulee turvatoimista sopia työpaikalla ja käyttää  suu-nenäsuojainta. Työnantaja voi neuvotella tarvittavista toimista työterveyshuollon kanssa.
  • Jos epäillään työperäistä koronavirustartuntaa, työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon, jossa aloitetaan selvitys, onko kyseessä ammattitauti.
  • Usein kysytyt kysymykset Koronavilkusta THL:n sivuilla. 
  • Tutustukaa myös Tietosuojavaltuutetun ohjeisiin, joissa kerrotaan mm. työntekijän terveystietojen käsittelystä sairastumistilanteissa.

Sairauspoissaolot ja koronatestit

Pohtikaa, onko työpaikalla tarkoituksenmukaiset ja joustavat sairaslomakäytännöt.

  • Ottakaa työpaikalla oma ilmoitus sairaudesta käyttöön. Työterveyslaitos tukee EK:n suositusta ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytännöstä epidemia-aikoina. Tällöin työntekijä voi jäädä sairastamaan kotiin omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta esim. 3–7 päiväksi. EK:n ohje

Matkustaminen ja karanteeni

  • Karanteenin määrätyn työntekijän kanssa voidaan tarvittaessa sopia etätyöstä.
  • Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa EU-maan, Eta-maan tai Sveitsin kansalaiselle, kun työntekijä on määrätty olemaan poissa työstään jonkin tartuntataudin, esimerkiksi koronaviruksen, leviämisen estämiseksi. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin ja huoltaja ei siksi voi tehdä työtä.
  • Kelan tiedote tartuntatautipäivärahasta 25.2.2022 
  • THL:n sivuilla tietoa karanteenista

Lisätiedot:
viestinta@ttl.fi
tai
viestinnän erityisasiantuntija Kristiina Kulha, Työterveyslaitos,
email: kristiina.kulha@ttl.fi

Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut
↑   takaisin ylös