Päivitetty 1.10.2021 (julkaistu 13.3.2020).

Tätä ohjetta ei tällä hetkellä päivitetä, vaan työpaikoilla kehotetaan seuraamaan työpaikan omia ohjeita
. Tästä ohjeesta löytyy tukea tilanteeseen, jossa epidemiatilanne Suomessa jälleen heikkenisi tai tartuntatilanne työpaikalla pahenisi.  Tärkeimmät tartuntojen ehkäisykeinot ovat rokotuksen ottaminen, käsien peseminen ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen.  

 

Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy 15.10.2021. Vastuu terveysturvallisesta työnteosta siirtyy vahvemmin työpaikoille, kun laajaa valtakunnalliseen suositukseen perustuvaa etätyötä puretaan.  Koronavirukselta suojautuminen on edelleen tarpeen huomioida, kun työpaikoilla lisätään läsnätyötä.    Ks Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 24.9.2021


  • Etätyö on kiinteästä työpaikasta ja työajasta riippumatonta työtä.
  • Etätyön tekeminen edellyttää työntekijän, esihenkilön ja työnantajan välistä luottamusta, yhteistä suunnittelua ja sopimista sekä työntekijän itsenäisen työskentelyn tukemista.
  • Etätyöstä kannattaa ohjeistaa työpaikalla selvästi ja ohjeistusta päivittää tilanteen mukaan.
  • Koronavirusepidemian aikana etätyötä on syytä tehdä kotona tai vastaavissa kontrolloiduissa olosuhteissa viruksen leviämisriskin pienentämiseksi.

Etätyön riskien arviointi

  • Työnantajan huolehtimisvelvoite sekä haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen koskevat myös etätyötä.
  • Riskien arviointi on osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Riskinarvioinnissa työnantajan tulee tunnistaa työpaikan vaarat ja arvioida sen jälkeen niistä aiheutuvat riskit työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.
  • Työsuojelun ja työterveyshuollon ammattilaiset tukevat työnantajaa riskinarvioinnissa. 
  • Etätyön riskeinä korostuvat erityisesti fyysinen ja psykososiaalinen kuormittuminen sekä tapaturmavaarat.
    ks. Aluehallintoviraston kyselylomake: Työn psykososiaaliset kuormitustekijät
    ks. STM: Riskien arviointi työpaikalla -työkirja
  • Työnantaja voi kannustaa työntekijöitä kartoittamaan etätyön työympäristön vaaroja, esimerkiksi samalla tavoin kuin niitä arvioidaan työpaikallakin (esim. poistumistiet, tapaturmavaarat).
  • Työnantajan pakollisesta työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvataan etätyössä sattuvia tapaturmia rajoitetummin kuin varsinaisella työpaikalla sattuneita. Tämän vuoksi työnantaja voi hankkia lisäturvaa vapaaehtoisella henkilövakuutuksella. Tällöin kannattaa selvittää vakuutusturvan kattavuus. Ks.Tapaturmavakuutuskeskuksen blogikirjoitus.

Työnantaja ja esihenkilö

Kehittäkää organisaatiollenne ja tiimillenne sopiva tapa tehdä etätyötä
  • Pitkittynyt ja jatkuva etätyö saattaa vaatia uusia työrutiineja ja käytännön järjestelyjä kotona. Etätyöhön perinteisesti liitetyt edut, kuten häiriöttömyys, työ- ja keskittymisrauha sekä työssä kuormittumisen väheneminen, eivät välttämättä enää toteudu.
  • Jatkuva ja lähes kokoaikainen etätyö voi tuntua puuduttavalta, työntekijä voi kokea joutuneensa eristyksiin ja henkisen kuormittumisen riski kasvaa.
  • Kehittäkää tarkoituksenmukainen tapa tehdä etätyötä, jossa huomioidaan tehtävien vaatimukset sekä yksilöiden ja yhteisön tarpeet. Esimerkiksi: millaiset tehtävät voidaan tehdä etänä ja milloin on syytä tulla toimistolle tai tavata asiakkaita kasvokkain?
  • On tärkeää, että työntekijöille viestitään selkeästi, millaisia työkykyä ylläpitäviä toimintatapoja kannattaa noudattaa, mitä apua ja tukea on saatavissa, mitä työterveyshuolto tarjoaa sekä miten työnantaja osallistuu mm. työtilojen ergonomian parantamiseen.
  • Työpaikan kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja, kerätä henkilöstön kokemuksia ja kehittää toimintatapoja tarpeen mukaan.
  • Etätyön tekemisen ei tarvitse olla joko tai -vaihtoehto. Etä- ja lähityötä voidaan vuorotella ryhmissä, jolloin työpaikalla on kerrallaan pienempi määrä henkilöitä ja turvaetäisyyksiä on helpompi ylläpitää.
  • Mikäli työntekijällä on sairastuneen omaisen, lapsen etäkoulun tai hoidon takia tarvetta joustaa työn teon ajankohdissa, sopikaa, miten työtä voi jaksottaa ja huolehtia myös levosta. Tarvittaessa osa-aikatyö voi olla väliaikainen mahdollisuus. Arvioikaa karanteeniin määrättyjen oireettomien henkilöiden mahdollisuus ja tarve tehdä etätyötä tapauskohtaisesti.
Varmistakaa työkykyjohtaminen
  • Varmistakaa esihenkilön säännöllinen yhteydenpito alaisiin työn sisältöön liittyvien asioiden lisäksi myös työn järjestelyihin, mitoitukseen ja kuormitustekijöihin liittyvissä kysymyksissä.
  • Ideoikaa työhyvinvoinnista viestimiseen ja työkykymuutosten havaitsemiseen matalan kynnyksen toimintatapoja. Esimerkiksi säännöllinen henkilökohtainen puhelu, valmentavat keskustelut tai toistuva lyhyt tilannekuvakysely.
  • Resursoikaa henkilöstöjohtamiseen riittävästi.
Turvatkaa osaaminen ja olosuhteet
  • Ohjatkaa ja tukekaa uusia etätyöntekijöitä työskentelyn aloittamisessa, erityisesti tulee varmistaa työyhteisöön tutustuminen.
  • Varmistakaa yhteyksien toimivuus ja teknisen tuen saatavuus.
  • Jos käytätte virtuaalisia viestintätapoja tai kokouksia, huolehtikaa niiden käyttöön perehdyttämisestä.
  • Osaamista voi kehittää ja ylläpitää myös etätyössä osallistumalla verkkokoulutuksiin.
  • Huomioikaa, että myös uusien ja muuttuvien työkäytäntöjen ja ohjeistusten omaksumiseen tulee varata aikaa.
  • Keskustelkaa työntekijän työympäristön toimivuudesta (tila, pöytä, tuoli, valaistus, ääniympäristö).
  • Harkitkaa, olisiko ergonomiaa tukevien työvälineiden vienti kotiin mahdollista määräajaksi esim. säädettävä työtuoli, erillinen näyttö ja näppäimistö.
  • Työnantajan vinkki työvälineiden ja työhuoneen verovähennysoikeudesta voi olla hyödyllinen.

Vinkkejä esihenkilöille ja ryhmien vetäjille

Keinoja yhteisöllisyyden ylläpitämiseen
  • Sopikaa, miten olette yhteydessä työtovereihin ja millä keinoilla tuette yhdessä työskentelyn tilanteita ja yhteisten työtehtävien hoitamista.
  • Virtuaalikokoukseen saavuttaessa on hyvä tervehtiä ääneen muita paikalla olevia.
  • Jos kokouksessa on paljon osallistujia, on hyvä sanoa oma nimensä ennen kuin kommentoi, varsinkin, jos osallistujat ovat tuntemattomampia.
  • Videoiden käyttö on suositeltavaa, esimerkiksi kokouksen aluksi.
  • Ottakaa käyttöön keinoja, joilla tuetaan aktiivista osallistumista ja vuorovaikutusta.
  • Järjestäkää vapaamuotoisia virtuaalisia tilaisuuksia tai hyödyntäkää muita digitaalisia kanavia kuulumisten ja tervehdysten vaihtamiseen. Mahdollisuus jakaa hyviä käytäntöjä ja ratkoa pulmatilanteita sekä kysyä apua ja neuvoja on myös tärkeää.
  • Huolehtikaa uusien työyhteisön jäsenten tutustuttamisesta muihin työntekijöihin.
Keinoja työn sujuvuuden ja mielekkyyden edistämiseen
  • Muistakaa antaa työstä toimintaa edistävää ja myönteistä palautetta.
  • Keskustelkaa työtehtävistä ja tavoitteista, jotta työn merkityksellisyys ja mielekkyys säilyvät.
  • Keskustelkaa ja jakakaa kokemuksia hyvistä etätyön arjen käytännöistä, jotta työskentely on sujuvaa.
  • Sopikaa pelisäännöt tavoitettavissa ja tavoittamattomissa olemiseen.
  • Viestikää tavoitettavuudestanne esimerkiksi käyttämällä sovellusten tilaviestejä ja pitämällä jaettu kalenteri ajan tasalla.
  • Sopikaa ajankohdista, joihin ei varata palavereita.
Keinoja jaksamisen tukemiseen
  • Kuormittumisen, työmäärän ja työajan seuranta ja kohtuullistaminen ovat tärkeitä myös etänä.
  • Sopikaa työpäivän huokoisuudesta, jotta päivä ei koostuu yhtenäisestä palaveriputkesta. Tämän voi toteuttaa mm. niin, että kokoukset varataan 45 tai 90 minuutin pituisina tai alkamaan esim. aina 15 yli eikä tasatunnein. Pitkiin kokouksiin voidaan sopia tauko.
  • Varatkaa aikaa siirtymiin ja taukoihin, jotka tukevat palautumista työpäivän aikana.
  • Oikeudenmukainen kohtelu, yhteisöllisyys, kaksisuuntainen viestintä, työn merkityksellisyys ja työstä saatu palaute vahvistavat työhyvinvointia myös etätyössä.
  • Varaa riittävästi aikaa henkilöjohtamiseen ja matalan kynnyksen yhteydenottoihin.
  • Näy työyhteisösi kanavissa ja ota myös itse aktiivisesti yhteyttä johdettaviisi.
  • Pitäkää mahdollisuuksien mukaan ulkona kävelykokouksia, huomioiden turvavälit ja alueelliset osallistujamäärien rajoitukset.Huomioikaa myös turvallisuus reitti- ja jalkinevalinnoissa.

Vinkkejä työntekijöille

  • Sovi etätyönä tehtävistä töistä esimiehesi kanssa.
  • Mieti, missä haluat työskennellä, tunnet olosi mukavimmaksi ja pystyt keskittymään.
  • Valmistaudu etätyöpäivään samalla tavoin kuin mihin tahansa työpäivään. Pane työvälineet kuntoon edellisenä iltana ja tarkista seuraavan päivän aikataulut.
  • Selvitä itsellesi, mitä haluat saada aikaan etätyöpäiväsi aikana. Laadi itsellesi tehtäväluettelo ja seuraa sen perusteella työsi etenemistä.
  • Varmista etukäteen, että sinulla on käytettävissä etätyössäkin kaikki työsi kannalta tarvitsemasi tiedot ja työvälineet.
  • Ole aloitteellinen. Ilmoita esimiehellesi ja ryhmäsi työtovereille, mitä teet ja miten edistyt.
  • Sovi yhteistyötahojesi kanssa, miten olet tavoitettavissa esimerkiksi virtuaalisessa ryhmätyötilassa, puhelimitse tai sähköpostitse.
  • Muista myös järjestää itsellesi häiriöttömiä keskittymisen mahdollistavia työskentelyjaksoja. Sovi esimiehen kanssa, jos on tarvetta jaksottaa työtä aamuihin tai iltoihin työrauhan takaamiseksi.
  • Pidä kiinni rutiineista. Mieti, miten parhaiten siirryt työmoodiin, esimerkiksi voit tehdä pienen aamulenkin ennen työpäivän aloittamista.
  • Suunnittele työpäivä, jossa keskittyminen yksin ja työskentely yhdessä vaihtelee sopivasti.
  • Vaihtele työasentoja päivän mittaan.
  • Pidä taukoja aivan kuin toimistossakin. Väsyessäsi liiku ja tee venytyksiä.
  • Ota taukojumpat osaksi päivärutiinia.
  • Myös kokouksen aikana voi liikkua ja seisoa, jolloin vireystasoa on helpompi ylläpitää.
  • Huolehdi siitä, että kotona tai etätyöpaikassasi on riittävän rauhallista ja työympäristösi on sellainen, että siitä ei aiheudu tapaturmavaaraa.
  • Kartoita mahdolliset kompastumisen ja muut vaaran paikat. Näin vähennät tapaturmariskejä.
  • Jos olet etätöissä perheesi kanssa, suunnitelkaa yhdessä etätyöpäivän kulku esimerkiksi perhepalaverissa.
  • Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä työkavereihin tai esihenkilöön pienissäkin asioissa, kun tarvitset uusia näkökulmia tai apua työtehtävän hoitamisessa.

Tutustu myös 

Ohje henkisen hyvinvoinnin tueksi 

Ohje ja toimenpidesuositukset työnantajille koronavirusepidemiaan varautumiseksi 

Lisätietoa viestinta@ttl.fi

Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut