Päivitetty 21.12.2021. 
Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa.

Maskien käyttö ja tyyppi

Maskivalinnassa tulee käyttää ajankohtaista tietoa koronaviruksen aiheuttamasta tartuntavaarasta ja tartuntojen seurauksista. Viranomaisten määräykset ja suositukset tulee huomioida. Maskilla tarkoitetaan  tässä kuitumaskia, kangasmaskia, kirurgista suu-nenäsuojusta tai FFP2- tai FFP3-luokan hengityksensuojainta.

Vapaa-ajan maskien käyttöä ohjaa THL. Työpaikalla maskien käytöstä päättää työnantaja. Työpaikalla tehdään riskinarvio, jonka perusteella päätetään, onko tilanteita, joissa maskeja on käytettävä ja millaisia maskeja tilanteissa tulee käyttää. Riskinarvioinnissa on otettava huomioon alueelliset suositukset ja rajoitukset.

Maskit vähentävät tehokkaasti koronaviruksen määrää viruksen kantajan lähiympäristössä. Tartunnan kantajat eivät välttämättä tunnista saaneensa tartuntaa, joten kaikkien tulee käyttää maskia aina ohjeiden mukaan. Nykytiedon mukaan myös rokotetut voivat saada tartunnan ja tartuttaa muita, vaikkakin vähemmissä määrin. Alla löydät tietoja maskien tehokkuudesta, kun suojataan käyttäjää.

Tutustu myös:
Ohje työpaikoille covid-19 riskinarvioinnin tekemiseen (Työterveyslaitos)
Suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille (THL)
Tarttuminen ja suojautuminen  –koronavirus (THL)
Koronavirus ja sisäilman turvallisuus (THL)
Alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL) 

Suojautumista sosiaali- ja terveydenhuollossa ohjaa koronavirustartuntojen osalta THL:
Toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen covid-19 aiheuttamaa infektiota.
THL varotoimiluokat

Visiirit, maskit ja hengityksensuojaimet

Kasvojensuojain eli kasvovisiiri

Kasvovisiiri on henkilönsuojain, joka on tarkoitettu suojaamaan nesteroiskeilta (kuva 1). Se suojaa kasvot, silmät, nenän ja suun kasvoja päin lentäviltä pisaroilta. Sekä visiirin käyttäjän hengitysteistä lentävät että visiirin käyttäjän kasvoja kohti lentävät pisarat osuvat tiellä olevaan visiiriin. Visiiri tutkitusti tehostaa suu-nenäsuojaimen tai hengityksensuojaimen suojaavaa vaikutusta. Visiiri ei suojaa aerosoleilta ja on koronavirusta vastaan heikkotehoinen.

Visiirin käytön haasteena koronavirukselta suojauduttaessa on sen puhtaanapito ellei käytetä kertakäyttövisiirejä. Visiirien puhtaanapitoon tarvitaan hyvää motivaatiota. Ulkopinta ja reuna-alueet on desinfioitava aina, kun visiiri otetaan pois päältä. Koko visiiri on pestävä vedellä ja saippualla, huuhdeltava ja kuivatettava vähintään kerran päivässä. Kasvojensuojaimen tulee olla CE-merkitty ja sillä on oltava käyttöohje.

Kuva 1. Kasvojensuojain eli kasvovisiiri

Kuva 1. Kasvojensuojain eli kasvovisiiri

Kangasmateriaaleista tehdyt kasvomaskit

Kasvomaskin avulla voidaan vähentää yskimisen ja aivastelun aiheuttamaa pisaroiden leviämistä ja siten suojata muita. Kangasmaskeja voi yleensä käyttää monta kertaa. Ne on pestävä jokaisen käytön jälkeen.

Huomioi ostotilanteessa, että maskilla on käyttöohje ja että maskin läpi pystyy hengittämään hyvin. Hanki maskeja, jotka istuvat käyttäjän kasvoilla hyvin. Jos hankit kangasmaskeja runsaasti, maskeja kannattaa ensin koekäyttää osalla käyttäjistä. Myös työnantajan ja maskien hankkijan on hyvä kokeilla maskien käyttöä. 

Kangasmaskeille ei toistaiseksi ole yhtenäisiä laatukriteerejä. Niiden laatu vaihtelee runsaasti, eikä se yleensä yllä lähellekään suu-nenäsuojainten suojauskykyä.


Kts. Tietoa kankaisista kasvomaskeista (Työterveyslaitos)

Kangasmaski rappukäytävässä_web-1

Kuva 2. Kankainen kasvomaski

Kuitumaskit

Kuluttajien käyttöön voidaan valmistaa suu-nenäsuojainten tyyppisiä kasvomaskeja, joiden polymeerimateriaalia ei ole valmistettu kutomalla tai neulomalla. Niitä kutsutaan usein kuitumaskeiksi. Niitä voi kutsua suu-nenäsuojaimiksi ainoastaan, jos aivan kaikki suu-nenäsuojainten vaatimukset täyttyvät. Kuitumaskeilla on sama käyttötarkoitus kuin kangasmateriaaleista tehdyillä kasvomaskeilla. Materiaalin suodatustehokkuus voi olla parempi ja hengitysvastus pienempi kuin kangasmaskeilla, mutta sitä ei voi tietää, ellei valmistaja ilmoita testituloksia ja -tapaa. Kuitumaskit on tarkoitettu kertakäyttöisiksi, ellei niiden käyttöohjeessa ole puhdistusohjeita.

Kertakäyttöisten kuitumaskien ja myytävien kangasmaskien vaatimuksia

  • Ne eivät saa aiheuttaa haittaa käyttäjän terveydelle tai turvallisuudelle.
  • Niissä on oltava valmistajan, valmistuttajan tai maahantuojan nimi.
  • Niillä on oltava käyttöohje.
  • Niiden pakkauksessa tai käyttöohjeessa on mainittava käyttötarkoitus, joka ei voi olla, mitään, mikä viittaa siihen, että maski suojaisi käyttäjäänsä.
  • Niissä ei saa viitata millään tavoin suu-nenäsuojaimiin tai hengityksensuojaimiin. Tuotteen tiedoissa voi ilmoittaa esimerkiksi suodatuskyvyn ja hengitysvastuksen ja kuvata menetelmän, mutta tiedon yhteydessä ei saa viitata suojainstandardeihin.
  • Tuotteessa ei tule olla CE-merkintää.

Lisää tietoa TUKES:lta: Hengityssuojaimet.

Kuva 3. Kuitumaski. Kuitumaskit näyttävät suu-nenäsuojaimilta. Eroa on suodatuskyvyssä, pakkausmerkinnöissä ja käyttöohjeissa.

Kuva 3. Kuitumaski. Kuitumaskit näyttävät suu-nenäsuojaimilta. Eroa on suodatuskyvyssä, pakkausmerkinnöissä ja käyttöohjeissa.

Suu-nenäsuojaimet eli kirurgiset maskit

Suu-nenäsuojainten varsinainen tarkoitus on estää hoitohenkilökunnan hengitystie-eritteiden leviäminen potilaan leikkaushaavaan, hengitysteihin ja limakalvoille sekä ympäristön pinnoille. Suu-nenäsuojaimet estävät pisaroiden kulun materiaalin läpi molempiin suuntiin. Suu-nenäsuojaimet suojaavat heikosti käyttäjäänsä ilmassa leijuvilta aerosolinesteiltä tai pieniltä hiukkasilta.

Suu-nenäsuojainten on täytettävä lainsäädännön vaatimukset terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista. Suu-nenäsuojaimet täyttävät standardin EN 14683 vaatimukset sekä vähintään I-luokan terveydenhuollon laitteille ja tarvikkeille asetetut yleiset vaatimukset. Suu-nenäsuojain on mm. rekisteröitävä lääkinnälliseksi laitteeksi. Kun vaatimukset on täytetty, valmistaja liittää suu-nenäsuojaimiin CE-merkinnän. 

Suu-nenäsuojaimia voi hankkia työntekijöiden tai kuluttajakäyttöön. Jos työntekijää on suojattava riskinarvion perusteella ilmassa leijuvilta aerosoleilta hengityksensuojaimella, käyttöön ei voi valita suu-nenäsuojainta. Jos suu-nenäsuojaimia myydään muuhun kuin terveydenhuollon käyttöön, niillä on oltava käyttöohjeet.

Standardin EN 14683 mukaan:

  • Luokan I suu-nenäsuojain asetetaan potilaan kasvoille esimerkiksi epidemia- tai pandemiatilanteessa, jotta hän ei tartuta muita.
  • Luokan II suu-nenäsuojainta käytetään leikkaussaleissa ja muissa lääketieteen tarkoituksissa suojaamaan potilasta hoitohenkilöiden hengitystie-eritteiltä.
  • Luokan IIR suu-nenäsuojain suojaa käyttäjäänsä lisäksi verenpaineella lähteviltä veriroiskeilta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suu-nenäsuojainta (luokka II ja IIR) käytetään nk. pisaravarotoimissa, kun ei tarvita aerosoleilta suojaavia hengityksensuojaimia.
 
Suu-nenäsuojaimen käytön ohje:
  • Puetaan päälle puhtain käsin. Nenä-pinne eli suojaimen yläreunassa oleva jäykiste tulee puettaessa yläreunaan. Taitokset tulevat yleensä ulkopuolelta alaspäin (ks. käyttöohje). Ylempi nauha laitetaan takaraivon taakse, alempi niskan taakse tai korvalenkit korvien taakse. Alareuna vedetään leuan alle (kuvat 2 ja 3). Nenäpinne muotoillaan myötäilemään kasvonpiirteitä kahdella sormella nenän molemmin puolin.
  • Ei kosketeta käytön aikana. Jos on pakko koskettaa, puhdistetaan kädet ennen ja jälkeen kosketusta
  • Riisutaan puhtain käsin ottamalla kiinni nauhoista ja laitetaan sekajätteisiin, minkä jälkeen pestään kädet. Jos on mahdollista, että riisumispaikalla ei ole sekajäteastiaa, mukana on kuljetettava muovipussia, jossa suu-nenäsuojaimen voi viedä sekajäteastiaan.

TTL-tyypin-II-suu-nenasuojain

Kuva 4. Tyypin II suu-nenäsuojain oikein puettuna: alareuna vedetty leuan alle, taitteet ulkopinnassa alaspäin ja nenäpinne kasvojenmyötäisesti taivutettuna.

FFP-luokan hengityksensuojaimet eli suodattavat puolinaamarit

 Kun työpaikalla tarvitaan hengityksensuojaimia vähentämään ilmassa leijuville aerosoleille altistumista, käyttöön voi valita vain henkilönsuojainasetuksen mukaisia hengityksensuojaimia (VnA 427/2021). FFP-luokan hengityksensuojaimien tulee täyttää standardin EN 149 mukaiset vaatimukset. Vaatimusten täyttyminen osoitetaan ilmoitetun laitoksen tekemällä EU-tyyppitarkastuksella. Ilmoitetun laitoksen tulee myös tarkastaa suojainten valmistusta vähintään vuosittain.  

FFP-luokan suojaimen tunnistaa siitä, että

  • siihen on merkitty suojaimen tunniste, standardi EN 149 (ja standardin julkaisuvuosi suojaimen tyyppihyväksynnän aikaan) sekä luokitus FFP1, FFP2 tai FFP3.
  • suojaimessa on CE-merkintä ja sen perässä neljä numeroa, jotka tarkoittavat ilmoitettua laitosta, joka määräajoin arvioi suojaimen valmistuksen vaatimuksenmukaisuuden.
  • suojaimella on suomeksi ja ruotsiksi käyttöohje, jossa on suojaimen EU-tyyppitarkastuksen tehneen laitoksen yhteystiedot ja EU-vaatimuksenmukaisuusvakuutus tai linkki verkkosivulle, mistä vakuutus on luettavissa.
  • FFP-suojaimen pakkaukseen on oltava merkittynä suojaimen nimi, FFP-luokitus, varastointiajan päättyminen ja säilytysolosuhteet sekä valmistajan ja EU-maahantuojan yhteystiedot.

Käyttäjän tulee lukea käyttöohje. Siinä on mm. tieto puhdistus- ja desinfektiokeinosta, jos suojaimen voi puhdistaa. Yleensä kyseistä tietoa ei ole, joten suojainta ei voi puhdistaa. Varastointiajan päätyttyä suojaimen valmistaja ei enää ota vastuuta suojaavuudesta. Suojainten myyjä ei voi pakata uudelleen suojaimia pienempiin eriin pakkauksiin, joissa ei ole vaatimustenmukaisia merkintöjä.

Työpaikoille tarkoitetuista FFP-suojaimista, jotka ovat esim. vajavaisia merkintöjen tai käyttöohjeiden osalta, voi ilmoittaa markkinavalvojalle Aluehallintovirastoon. Ilmoitus tehdään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes:lle, kun kyse on kuluttajakaupasta.

Covid-19-tautia vastaan FFP-suojaimia käytetään kertakäyttöisinä. Muuta käyttöä, kuin tartuntatautien torjuntaa varten, suojaimessa on merkintöjä:

  • NR (non-reusable) - suojain on tarkoitettu enintään yhden työpäivän käyttöä varten.
  • R (re-usable) - suojainta voi käyttää moneen kertaan eli useita päiviä, ellei suojain tukkeudu käytössä tai tule jostain syystä epähygieeniseksi. Koronavirusta vastaan uudelleen käyttö edellyttää valmistajan ohjeiden mukaista desinfiointi. Yleensä desinfiointi ei ole mahdollista.
  • D:llä merkitty suojain on läpäissyt dolomiitilla tehdyn tukkeutumistestin.

Suojain ei saa aiheuttaa käyttäjilleen terveyshaittoja, mm. ihoärsytyksiä tai allergioita. Näiden ominaisuuksien testausta ei vaadita, mutta valmistajan on annettava vakuutuksensa EU-tyyppitarkastuksessa, että tuote on suunniteltu turvalliseksi. Jatkuvassa käytössä ihon ärsyyntyminen hankauksen vuoksi on siitä huolimatta mahdollista. Jatkuva käyttö voi aiheuttaa myös pääsärkyä tai hengitysteiden ärsytysreaktioita.

Henkilöiden, joilla on oireilevia hengityselin-, sydän- tai verenkiertosairauksia saattaa olla vaikea käyttää hengityksensuojaimia tai käytön tauotusta saattaa olla tarve lisätä. Työkäyttö edellyttää, että suojainvalinnassa huomioidaan ergonomia ja käyttäjän terveydentila.

FFP-suojain ei suojaa tehokkaasti ilmassa leijuvilta aerosoleilta, jos suojain ei istu kasvoilla tiiviisti. Mallin pitää sopia hyvin kasvoille ja suojaimen reunan alle ei saa jäädä karvoitusta.

FFP-suojaimen käytön ohjeita suojauduttaessa koronavirukselta

  • Puetaan päälle puhtain käsin. Katso Työterveyslaitoksen ohje tai tulosta se suojaimen pukemispaikalle: Suodattavan puolinaamarin pukeminen.
  • Ei kosketeta käytön aikana. Jos kosketaan, pestään kädet ennen ja jälkeen.
  • Riisutaan ottamalla kiinni puhtain käsin nauhoista ja laitetaan sekajätteisiin tai muovipussiin, minkä jälkeen pestään kädet. Muovipussi käytettyine suojaimineen laitetaan sekajätteisiin.

FFP-suojain ilman uloshengitysventtiiliä

Alla olevan kuvan 5. FFP2-mallissa ei ole uloshengitysventtiiliä. Henkilö jaksaa käyttää sitä lyhyemmän aikaa kuin mallia, jossa on venttiili. Venttiilitön malli kostuu käytössä nopeammin kuin malli, jossa on venttiili. Suojain suojaa sekä muita ihmisiä että käyttäjää aerosoleilta edellyttäen, että suojain istuu tiiviisti kasvoilla.

Kuva 5.  FFP2-luokan hengityksensuojain ilman uloshengitysventtiiliä.

Kuva 5. FFP2-luokan hengityksensuojain ilman uloshengitysventtiiliä.

Uloshengitysventtiilillä varustettu FFP-suojain

Alla oleva kuva 6. uloshengitysventtiilillä varustetusta FFP3-suojaimesta. Venttiili helpottaa käyttöä, kun lämmin, kostea hengitysilma pääsee ulos suojaimesta hyvin vähäisellä vastapaineella.

Uloshengitysventtiilillä varustettuja FFP-suojaimia ei suositella tilanteisiin, joissa on suojattava muita käyttäjän ilmateitse leviäviltä hengitystie-eritteiltä. Asiaa ei ole tutkittu riittävästi. Tiedossa on vain yksi raportoitu tutkimustulos, jonka mukaan venttiilillä varustettu suojain suojaa samalla tavoin kuin kangasmaski muita henkilöitä kuin käyttäjäänsä.

Venttiilimallia ei pidä pukea  suojaksi henkilölle, joka sairastaa covid-19-tautia.

Tilanteissa, joissa kaikki käyttävät venttiilillä varustettuja, hyvin istuvia maskeja, ei venttiilittömistä malleista todennäköisesti saada lisähyötyä. Tällainen tilanne on esimerkiksi, kun COVID-19-potilaan hoidossa tehdään aerosoleja muodostavia toimenpiteitä. Näissä tilanteissa venttiilin käyttö on oleellista työssä jaksamisen kannalta.

On olemassa venttiilillä varustettuja FFP-suojaimia, joissa on suoja venttiilin päällä, minkä vuoksi suojaimen on osoitettu täyttävän myös suu-nenäsuojainten vaatimukset. Sellaisia suojaimia on nyt vaikea saada markkinatilanteen vuoksi. Työterveyslaitos ei suosittele, että venttiilillä varustetun FFP-suojaimen päälle laitettaisiin suu-nenäsuojain suojaamaan muita käyttäjän hengitystie-eritteiltä. Tutkimuksissa on todettu, että tällainen menettely saattaa aiheuttaa FFP-suojaimen reunavuotoja. 

Kuva 6.  FFP3-luokan hengityksensuojain, jossa on uloshengitysventtiili

Kuva 6. FFP3-luokan hengityksensuojain, jossa on uloshengitysventtiili

Ks. lisätietoa suojainten teknisistä vaatimuksista: FFP-luokan hengityksensuojaimien ja suu-nenäsuojaimien tekniset vaatimukset (Työterveyslaitos)

Lisätietoa  viestinta@ttl.fi  


Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut