Julkaistu 1.12.2020
Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa.

Tämän ohjeen sisältö keskittyy työntekijöiden altistumisen ehkäisemiseen ja antaa toimintaohjeita työnantajalle. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriö sekä opetushallitus ovat laatineet suosituksia ja Usein kysyttyä -listoja.

Miten koronavirus tarttuu?

COVID-19 tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa, puhuu tai laulaa. Se voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen.

Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä. Tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole todettu. Elintarvikkeista ei tämänhetkisen tiedon mukaan voi saada COVID-19-tartuntaa.  Ilmavälitteiden tartunta on mahdollinen sisätiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. Ilmavälitteisen tartunnan riskiä pidetään pienempänä kuin lähikontaktin aiheuttamaa tartuntariskiä.

Koronatartunnan riskien arviointi on työnantajan tehtävä


Toiminta varhaiskasvatuksen toimipaikoissa ja kouluissa tartuntojen välttämiseksi

Töihin vain terveenä

Pidä turvavälit

  • Varhaiskasvatuksessa pidä turvaväliä muihin aikuisiin 1–2 m aina, kun se on mahdollista.
  • Koulussa pidä turvaväliä muihin aikuisiin ja oppilaisiin 1–2 m aina, kun se on mahdollista. Jos joudut työskentelemään lähikontaktissa (alle 1 m), pyri pitämään nämä tilanteet mahdollisimman lyhyinä.
  • Turvavälien pitämisestä tulee huolehtia myös työntekijöiden taukojen aikana. Jos turvavälien ylläpitämiseksi on tarpeen ja mahdollista, tauot tulee määritellä eriaikaiseksi.
  • Mikäli turvavälien pitäminen ei onnistu, on työnantajalla velvollisuus arvioida, onko työntekijöiden käytettävä työssään kasvomaskeja. Tällöin työnantajan pitää hankkia suojavarusteet ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

Opetusmenetelmät, laitteet, ilmanvaihto

  • Suosikaa kouluissa mahdollisuuksien mukaan opetusmenetelmiä, joissa ei olla pitkiä aikoja toisten lähellä ja joissa voidaan pitää turvaväli ja joissa ei huudeta. Vältä opetusmenetelmiä, joissa esine kulkee kädestä käteen tai kuiskitaan toisen korvaan.
  • Välttäkää koskettamasta muita kuin omia tavaroitanne varhaiskasvatus- tai koulupäivän aikana. Kun noudatetaan hyvää käsihygieniaa, on esineiden, esim. papereiden käsitteleminen turvallista, vaikka joku muu olisi koskenut niihin.
  • Yhteiskäytössä olevien laitteiden osalta tulee huolehtia, että laite puhdistetaan jokaisen käytön jälkeen ja siihen kosketaan vain puhtain käsin. Mahdollisesti laitteen tai sen näppäimistön voi suojata kertakäyttöisellä muovilla tai muovipussilla. Huomioi laitteen turvallisuusohjeet, tuuletusaukkoja ei saa peittää.
  • Henkilökunnan kokoukset toteutetaan ensisijaisesti verkon välityksellä.
  • Työskentelytilojen ilmanvaihdon toimivuus tulee varmistaa ja tarvittaessa tuulettaa varhaiskasvatus- ja opetustilat taukojen aikana.

Varhaiskasvatuksen ryhmät ja perheet

  • Muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Kunkin yksikön pitää määritellä omaan tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti. Poikkeuksena ovat toimintaan tutustuvat lapset ja perheet. Lapsen ja perheen mahdollisuus tutustua koulun tai varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden.
  • Henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa.
  • Tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi olisi hyvä huomioida, ettei henkilöstö pääsääntöisesti siirtyisi yksiköstä toiseen. Terapiaa, kuntoutusta tai vastaavaa lapsen tarvitsemaa tukea voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen tiloissa huomioiden hygieniaohjeet.
  • Lapsiryhmän toiminta olisi hyvä jakaa pienryhmiin ja porrastaa päivän aikana. Pienryhmissä voi leikkiä, toimia ja syödä yhdessä ja, jos mahdollista, toimitaan omissa tiloissa. Tällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.
  • Toiminnassa voidaan minimoida kontaktien määrää järjestämällä toimintaa mahdollisimman paljon ulkotiloissa ja ulkoilemalla päivän aikana. Ulkoilua tulisi mahdollisuuksien mukaan porrastaa ja välttää ryhmien yhdistämistä ulkoilutilanteissa. 

Ahkera käsienpesu ja käsihuuhteen käyttö

  • Varhaiskasvatuksessa, kun olet avustanut lasta WC-toimissa, tehnyt vaipanvaihdon tai ollut kosketuksessa esineisiin, pintoihin tai muihin eritteisiin, pese kätesi tai käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta, ennen kuin kosketat muuta esineistöä, kasvojesi aluetta tai toista henkilöä.  
  • Pese kätesi tai käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta, sekä ennen kuin kosketat ketään tai mitään, että sen jälkeen. Pese kädet tai käytä käsihuuhdetta myös aina kun olet koskettanut esim. omia kasvojasi.
  • Kun käytät käsihuuhdetta, ota sitä noin ruokalusikallinen kämmeneesi, ja hiero siihen ensin sormenpäät ja peukalot. Lopuksi hiero aine kauttaaltaan käsiisi. Käsihuuhteella tulee puhdistaa kädet myös käsineiden riisumisen jälkeen. Muista, että käsihuuhde ei tehoa, jos kädet ovat silminnähden likaiset. 
    ks. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohje käsienpesu- ja yskimishygieniaan.
  • Käsienpesun tehostaminen saattaa aiheuttaa iho-oireita kuten ihon kuivumista. Iho-oireiden ehkäisemiseksi suosittelemme käyttämään hajusteettomia ja säilöntäaineettomia ihovoiteita. Käsihuuhteen käyttö on käsienpesua ihoystävällisempi keino, jos huuhteessa on mukana glyserolia (glycerin). Se vähentää alkoholin (etanolin tai propanolin) ihoa kuivattavaa vaikutusta.  Ks. Työterveyslaitoksen ohje käsi-ihottuman ehkäisemiseen

Kasvomaskin käyttö riskinarvioinnin perusteella

  • Työnantajan on määriteltävä työssä mahdollisesti käytettävän suojautumisen taso.
    Ks. Tietoa suu-nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista (Työterveyslaitos)
  • Kasvomaskeilla tarkoitetaan tässä ohjeessa kankaasta tai kuitumateriaalista valmistettuja maskeja, jotka eivät täytä hengityksensuojainten vaatimuksia, ja joiden tarkoituksena on lähinnä suojata muita käyttäjän hengitystie-eritteiltä. Ne voivat olla mm. terveydenhuollon käyttöön tarkoitettuja suu-nenäsuojaimia.

Milloin ja miksi kasvomaskeja voidaan tarvita?

  • Maskien käytöllä pyritään vähentämään tartuntojen määrää vähentämällä leviävien virusten määrää tartunnan kantajan hengityselimistä.
  • Jos työnantaja riskinarvion perusteella arvioi, että työssä on käytettävä kasvomaskeja, hänen on hankittava ne ja hän voi velvoittaa työntekijää käyttämään niitä. Kasvomaskien valinnassa on huomioitava työolosuhteet, työntekijän terveydentila ja ergonomia.
  • THL:n suositus ei koske työpaikkoja, mutta se antaa viitteitä siitä, millaisissa tilanteissa maskin käytöstä voi olla hyötyä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi epidemiatilanteen kiihtymisvaiheessa julkiset tilat, joissa työntekijä on muiden ihmisten keskellä, 1 - 2 metrin turvaetäisyyttä on vaikea pitää yllä eikä työntekijää voida suojata tehokkaasti seinäkkeellä ja tehokkaalla ilmanvaihdolla.
  • Kun epidemiatilanne on leviämisvaiheessa, tulisi kansalaisten käyttää kasvomaskeja aina julkisissa tiloissa. Työnantaja arvioi tilanteen työntekijöiden kannalta riskinarvion perusteella. Arviossa on huomioitava myös työntekijöiden maskinkäytön myönteinen vaikutus oppilaiden maskinkäyttöön.
    ks. THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille
  • Riskinarvioinnissa voi hyödyntää tietoa siitä, miten vastaavissa tehtävissä muualla on tunnistettu vaaroja. Jos työnantajan tiedossa on, että tietyissä tehtävissä ei ole esiintynyt tartuntatapauksia, saattaa olla, että kasvomaskeja ei tarvita.
  • Jos työhön kuuluu työskentely julkisissa tiloissa tai liikkuminen liikennevälineillä, joissa tulee käyttää kasvomaskia, työnantajan on hankittava ne.
  • Lasten ja oppilaiden huoltajia voidaan suositella käyttävän maskeja varhaiskasvatuksen ja koulun tiloissa. Aluehallintoviranomaiset saattavat päättää tarkemmin kasvomaskien tai suojainten käytöstä työssä: www.avi.fi.

Miten käyttää kasvomaskia oikein?

  • Jos työnantaja pitää kasvomaskien käyttöä tarpeellisena työssä, kertakäyttöiset kasvomaskit suositellaan laittamaan sekajätteisiin aina tauolle lähdettäessä.
  • Kertakäyttöiset kasvomaskit eivät ole tarkoitettu uudelleenkäytettäväksi.
  • Kasvojensuojaimet eli suojavisiirit suojaavat kasvot suorilta roiskeilta ja pisaroilta. Niiden käytöllä Covid-19-virusta vastaan voi olla merkitystä vain lähikontaktissa. Jos kasvomaskia ei pysty käyttämään, voidaan suositella suojavisiirin käyttöä. Käyttö saattaa olla tarpeen tilanteissa, joissa on nähtävä käyttäjän kasvot. Myös suojavisiirien käyttöönoton arvioi työnantaja. Jos suojavisiirejä ei käytetä kertakäyttöisinä, niiden ulkopinta ja kosketuskohdat tulee desinfioida joka tauolle mentäessä ja visiiri on pestävä vedellä ja saippualla, huuhdeltava ja kuivatettava vähintään kerran päivässä.
  • Kasvomaskeja on oltava riittävästi, jotta työntekijä voi vaihtaa maskin aina, kun se on otettava pois kasvoilta esimerkiksi syömisen ja juomisen vuoksi tai kun se kostuu.
  • Jatkuvaa kasvomaskien käyttöä ei suositella. Käyttöä on tauotettava, jotta työntekijä jaksaa tehdä työnsä hyvin sekä pystyy juomaan ja syömään.
  • Suojainten ja kasvomaskien käyttö on ohjeistettava työntekijöille, myös heille, jotka työtehtävissään liikkuvat koulun tiloissa satunnaisesti (esim. kiertävät opettajat, sijaiset ja kiinteistön tai irtaimiston huoltajat).
  • Mikäli työntekijällä on terveydellinen este kasvomaskin käyttämiselle, kannattaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta.
  • Kasvomaskit lisäävät käyttäjiensä lämpökuormitusta.
  • Lisää viranomaistietoa suojaimista, koronasta ja työsuojelusta saa työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta.

Siivouksen tehostaminen varhaiskasvatuksen toimipisteissä ja kouluissa 

  • Kosketuspinnat (esim. pöytäpinnat, ovenkahvat, kaiteet, huonekalut, kosketusnäytöt ja muut näppäimistöt sekä WC- ja pesutilat) tulisi puhdistaa huolellisesti ja mahdollisimman usein.
  • Perussiivouksessa käytetään heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Saniteettitiloissa ja tarvittaessa muissakin tiloissa siivousta (esim. oksennusten tai muiden eritteiden poistamisessa) voi tehostaa käyttämällä desinfiointiainetta. ks. Työterveyslaitoksen ohje siivoukseen
  • Suositeltavinta on käyttää pintojen pyyhintään kertakäyttöisiä siivousliinoja. Jos käytetään pestäviä pyyhintäliinoja, käytetyt liinat kerätään omaan astiaan. Siivousliinat ja muut siivousvälineet puhdistetaan ja kuivataan huolellisesti päivittäin. Pyykinpesussa on käytettävä vähintään +60 celsiusasteen lämpötilaa tai desinfioivaa pesuainetta.
  • Roskakorit on suositeltavaa päällystää helposti irrotettavilla, vuotamattomilla pusseilla. Roskakorien täyttymistä tulisi tarkkailla ja ne saavat täyttyä enintään kolme neljäsosaan tilavuudestaan. Roskakorit tyhjennetään päivittäin ja niitä varataan riittävästi.  

Ruuanlaitto ja -tarjoilu ruokaloissa ja lapsiryhmissä

  • Ruokailijoille tulisi varata mahdollisuus käsien pesuun tai alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttöön ruokalaan saavuttaessa.
  • Ruokalassa on suositeltavaa olla näkyvillä toimintaohjeet käsi- ja yskimishygieniasta ja turvaväleistä.
  • Istuinpaikkojen suunnittelussa tulisi huomioida turvavälit.
  • Henkilöstöä tulisi muistuttaa hygieniaohjeista.
  • Kädet pestään usein vedellä ja saippualla. Jatkuvan vesipesun aiheuttamien iho-ongelmien ehkäisemiseksi voi käyttää myös alkoholipitoista käsihuuhdetta, kun käsissä ei ole tahroja.
  • Tiiviitä kertakäyttökäsineitä on suositeltavaa olla riittävästi tarjolla niihin toimiin, joissa niiden käyttö on määritelty.
  • Jos ruokalassa on tarjolla elintarvikkeita, joita ruokailija ottaa itse, niillä tulisi olla ottimet.
  • Noutopöydän ruoanottimia on suositeltavaa vaihtaa usein päivän aikana. Painikkeita ja kahvoja, joista ruokailijat ottavat kiinni annostellessaan itselleen ruokia ja juomia, tulisi pestä usein.
  • Varhaiskasvatuksessa ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman lapsiryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti.
  • Varhaiskasvatuksen henkilöstö jakaa ruoka-annokset lapsille. Lasten ei tule itse ottaa ruokaa tai käsitellä toisten astioita ja ruokailuvälineitä. Ruokailussa järjestetään mahdollisuuksien mukaan riittävät etäisyydet.

Jos varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa todetaan koronavirustartunta tai altistuminen koronavirukselle 

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koulussa tai varhaiskasvatuksessa todetaan jollakulla koronavirustartunta, tartuntatautilääkäri antaa ohjeet jatkotoimista. Tartunnanjäljittäjät selvittävät, onko tapahtunut altistumista ja jäljittävät altistuneet ja asettavat tartuntatautilain nojalla karanteeniin.

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen toimipisteen tai koulun kanssa tartunnanjäljitystilanteessa. Jos varhaiskasvatuksessa tai koulussa herää epäily tartunnasta, tätä koskevat kysymykset osoitetaan paikallisille tai alueellisille tartuntatautiviranomaisille. Työssä altistuneet työntekijät tulee luetteloida työnantajan toimesta.

 Tutustukaa myös Tietosuojavaltuutetun ohjeisiin, joissa kerrotaan mm. työntekijän terveystietojen käsittelystä sairastumistilanteissa. 

Opettajan työ hänelle määrätyn karanteenin aikana

Opettajaa ei voida velvoittaa työskentelemään hänelle määrätyn karanteenin aikana. Suostumuksensa perusteella opettaja, joka on työkykyinen, voi karanteeniin liittyviä rajoituksia noudattaen jatkaa työntekoa myös ollessaan karanteenissa. Tartuntatautiviranomaisen päättämä karanteeni toteutetaan henkilön asunnossa tai muussa päätöksenantajan hyväksymässä tai osoittamassa paikassa. Olosuhteet kotona eivät välttämättä mahdollista kotona työskentelyä ja siksi siitä tulee sopia.

Koronatilanteesta viranomaiset suosittelevat omaehtoista karanteenia määrätyissä tilanteissa tartuntojen ehkäisemiseksi. Työnantaja harkitsee, maksaako se työntekijälle palkkaa omaehtoisen karanteenin ajalta. Omaehtoisessa karanteenissa olevalla ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä työskentelee kotona omaehtoisen karanteenin aikana.

 

Lisätietoa viestinta@ttl.fi

Tämä ohje on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM), opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), Opetushallituksen  ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut