Päivitetty 22.6.2020 (Julkaistu 5.5.2020)

Tätä ohjetta ei tällä hetkellä päivitetä, mutta ohjetta voi käyttää tukena suunniteltaessa työpaikan omia koronaohjeita. Tärkeimmät tartuntojen ehkäisykeinot ovat rokotuksen ottaminen, käsien peseminen, maskien käyttö ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen.

Tämä ohje täydentää sosiaali- ja terveysministeriön (STM), ympäristöministeriön (YM), THL:n ja Työterveyslaitoksen yhteisiä aikaisempia ohjeita.

Suojainten valinta ja käyttö

Työnantaja on vastuussa suojainten käytöstä ja huollosta työpaikalla. Suojainten valinnassa on tärkeää ottaa huomioon työn, työympäristön ja työntekijöiden vaatimukset. Suojainten hankkijalla tulee olla riittävästi tietoa suojainten käyttökohteista.

  • tee suojainvalinta työpaikan riskinarvioinnin perusteella
  • varmista suojainten oikeanlainen suojaustaso
  • valitse CE-merkitty ja tyyppihyväksytty henkilönsuojain
  • tarkista suojainten käytettävyys ja toimivuus työtehtävässä myös muiden suojainten kanssa
  • tarkista riittävä liikkumisvapaus, näkökenttä ja puheyhteyden toimivuus
  • huomioi suojaimen valinnassa työntekijän terveydentila
  • huomioi suojainten valinnassa  ja saatavuudessa henkilöominaisuudet ja suojainmallit, jotta suojain antaa vaaditun suojaustason ja soveltuvat käyttöoloihin 
  • huomioi myös suojaimen aiheuttama lämpökuorma ja lisää sen vuoksi tarvittaessa tauotusta ja nesteytysmahdollisuuksia. Suojanaamarien jatkuva käyttö kuumalla säällä voi olla hankalaa.  
  • merkitse turvamerkein suojainten käyttöä vaativat työtilat
  • ohjeista suojainten käyttö ja huolto työpaikalla ja työpisteissä
  • valitse työpaikan suojaimista vastaava henkilö
  • valvo suojainten käyttöä
  • järjestä tarvittaessa tiiviystestit – tiiviystestejä järjestyy suojainasiantuntijatahoilta

Työntekijä tarvitsee ainakin suojakäsineet, suojavaatteet ja turvajalkineet

Jokapäiväiset suojaimet jätehuoltoon ovat suojakäsineet, -vaatteet ja turvajalkineet. Suojakäsinemateriaali valitaan riskinarvioinnissa tunnistettujen vaarojen pohjalta. Muita suojaimia käytetään tilanteissa, joihin ne on riskinarvioinnin perusteella todettu tarpeelliseksi. Työntekijän velvollisuus on käyttää työnantajan määräämiä suojaimia, mutta työntekijällä on oikeus valita työnantajan tarjoamista riittävän suojaavista vaihtoehdoista hänelle sopivat.

Hengityksensuojaimen valinta

Hengityksensuojainta käytetään tilanteissa, joissa ilmaan leviää nesteaerosolia, hiukkasia tai kaasuja jätteistä ja jätehuollon prosesseista.

  • Hengityksensuojainta käytettäessä tärkeintä on, että suojain on tiiviisti kasvoilla. Siinä on oltava biologisia tekijöitä suodattava P3-luokan hiukkassuodatin silloin, kun on arvioitu, että ilmassa on runsaasti mikrobeja kuten bakteereita ja viruksia.
  • Ulkona työskenneltäessä ja lyhytaikaiseen työhön hengityksensuojaimeksi riittää standardin EN 149 mukainen FFP2/FFP3 -suojain, jos työ ei ole fyysisesti hyvin kuormittavaa. Suodattavaa suojainta ilman puhallinta jaksaa yleensä käyttää noin 2 tunnin ajan, jonka jälkeen suositellaan puolen tunnin lepotaukoa. Venttiilillä varustettu suojain on yleensä mukavampi käyttää kuin venttiilitön malli.
  • Sisätiloissa tapahtuvassa toiminnassa, jossa ilmaan leviää runsaasti jätteistä peräisin olevaa nesteaerosolia tai hiukkasia, ensisijaisia hengityksensuojaimia ovat puhallinavusteiset suojaimet tunnuksilla TM3P, TH3P sekä lyhytkestoisissa työtehtävissä kokonaamarit varustettuna P3-luokan hiukkassuodattimella. Tällaisissa työtehtävissä myös silmien suojaaminen on tarpeellista.
  • Jos kaasumaisia aineita on läsnä, niin suojaimeen on yhdistettävä tarpeeseen sopiva kaasunsuodatin tai hiukkasiakin suodattava yhdistelmäsuodatin (esim. ABEK2P3R).
  • Suodattavat hengityksensuojaimet eivät suojaa hapenpuutteelta eivätkä esim. hiilimonoksidilta, typen oksideilta ja metaanilta.

Hiukkassuodattimet voivat olla kertakäyttöisiä (NR) tai uudelleen käytettäviä

Hengityksensuojaimissa, kuten puoli- ja kokonaamari sekä puhallinavusteiset suojaimet, voidaan vaihtaa suodatin. Uudelleen käytettäviin hengityksensuojaimiin kiinnitetyt suodattimet vaihdetaan käyttötarpeen mukaisesti.

Kun hiukkassuodattimessa on merkintä R (reusable), sitä voidaan käyttää useita kertoja. Hiukkassuodatin on vaihdettava viimeistään silloin, kun hengitysvastus nousee korkeaksi tai kun puhallin ei jaksa puhaltaa riittävästi ilmaa suodatinten läpi. Puhallinlaitteissa on hälytys alhaisen ilmavirtauksen ja akun alhaisen varauksen vuoksi. NR-merkitty (non-reusable) hiukkassuodatin on tarkoitettu suojaamaan vain yhden työvuoron ajan.

Tartuntatauteja vastaan suodattavia puolinaamareita käytetään kertakäyttöisinä (tauosta taukoon), oli niissä sitten merkintä R tai NR. 

Kaasunsuodattimilla on rajoitettu käyttöaika

Kaasunsuodatin tai yhdistelmäsuodatin on vaihdettava heti, jos kaasun haju tulee läpi . Hajua voi tulla myös kasvo-osan vuodoista suojaimen huonon tiivistymisen vuoksi. Osa kaasuista voi turruttaa hajuaistin, kuten rikkivety. Suojaimen istuvuutta on silloin korjattava välittömästi. Jos hajun tuntuminen ei pääty nopeasti, tilasta on poistuttava ja suodatin on vaihdettava. Kaikki haitalliset kaasut eivät haise vielä haitallisen pitoisuuden tasolla vaan vasta korkeammassa pitoisuudessa. Työpaikan riskinarviointiin kuuluu selvittää, esiintyykö työpaikalla tällaisia aineita. Näiden aineiden osalta suodattimiin on työpaikan olosuhteiden perusteella merkittävä pisin käyttöaika. Sitä ei saa ylittää.  Suodattimen käyttöaikaan vaikuttavat käyttöympäristön lämpötila, kosteus ja käytettävien aineiden pitoisuus ilmassa ja siten suodattimen kyllästyminen epäpuhtaudella. Kaikilla suodattimilla on myös maksimi varastointiaika, mikä on merkitty suodattimeen.

Kun puhallinsuojaimen hiukkas- tai yhdistelmäsuodattimessa on merkintä PSL, se suojaa sekä nestemäisiltä että kiinteiltä aerosoleilta. Jäteastioiden pesuun ja muihin töihin, missä esiintyy nesteaerosolia, valitaan PSL-merkitty puhallinsuojain. FFP2 ja FFP3 suojaimet ja P3 puolinaamarin ja kokonaamarin suodattimet suojaavat myös nestemäiseltä aerosolilta.

Hengityksensuojaimeen ei saa koskea käytön aikana

Hengityksensuojaimet ovat aina henkilökohtaisia suojaimia. Suojainta on käytettävä koko ajan epäpuhtaassa ympäristössä työskenneltäessä, myös jo tilaan mentäessä ja sieltä poistumiseen saakka. Hengityksensuojain puetaan päälle puhtain käsin ja valmistajan käyttöohjeiden mukaisesti. Siihen ei kosketeta käytön aikana. Hengityksensuojain riisutaan puhtain käsin, minkä jälkeen pestään vielä kädet. Kertakäyttöiset hengityksensuojaimet, kuten FFP2/FFP3, laitetaan sekajätteisiin käytön jälkeen.  

Tiiviyden tarkistus tehtävä pukemisen yhteydessä

Suojaimen pukemisen yhteydessä ennen epäpuhtaaseen tilaan siirtymistä on tehtävä suojaimen valmistajan ohjeiden mukainen suojanaamarin tiiviyden tarkastus. Jos suojain ei tiivisty kasvoille, epäpuhtaaseen tilaan ei saa mennä. Jos käytössä on puhallinavusteisia tai muita uudelleen käytettäviä puoli- tai kokonaamareita, myös ne puhdistetaan käytön jälkeen joko vesisaippuapesulla tai desinfiointiaineella valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Suojainten käyttökoulutus

Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöille suojainkoulutusta. On tärkeää suunnitella ja antaa ohjeistus suojainten käytöstä työpaikalla. Työpaikkojen suojainasioista vastaavilla henkilöillä tulee olla hyvät tiedot suojaimista. Koulutetuilta suojainasiantuntijoilta, joita on mm. erikoistuneiden suojainmyyjien palveluksessa, saa apua suojainten valintaan ja käyttökoulutukseen.

Lisätietoa  viestinta@ttl.fi  

Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut

Tutustu myös
Hengityksensuojaimien käyttö 
Suodattavan puolinaamarin (FFP3) pukeminen 
Puolinaamarin pukeminen 
Työterveyslaitoksen suojainasiantuntijakoulutus  
↑   takaisin ylös