Kysymyksiä ja vastauksia työterveyshuolloille

Työterveyshuollon tulee olla aktiivinen ja varmistaa, että työpaikoilla on tehty riskinarviointi koronavirusinfektioon liittyen.

Työterveyshuollon tehtävänä on työpaikan kanssa yhdessä

• arvioida koronavirukselle altistumisen riski huomioiden altistumisen määrä, kesto ja toistuvuus
• tehdä riskinarvion pohjalta terveydellisen merkityksen arviointi

Lisäksi työterveyshuollon tehtävänä on
toimia työnantajan tukena antamalla tietoa ja neuvontaa toimenpiteistä, joilla altistumisen todennäköisyyttä työpaikalla voidaan pienentää ja arvioida, ovatko tehdyt toimenpiteet olleet riittäviä pienentämään riskin hyväksyttävälle tasolle.

Seurauksien vakavuutta arvioitaessa lähtökohtana voidaan pitää, että koronavirusinfektio voi aiheuttaa vakavan vaaran terveydelle. Työn aiheuttaman riskin lisäksi on tarvittaessa arvioitava yksilöllinen riski, johon kuuluu riskiryhmään kuuluvan terveydentilan selvitys ja arvio sairauksien hoidon riittävyydestä. Mikäli tartuntariskin arvioidaan olevan merkittävästi kohonnut ja työntekijä kuuluu riskiryhmään, tulee työnantajan ryhtyä työsuojelullisiin toimenpiteisiin. Ellei työskentelyn jatkaminen ole turvallista tulee työntekijä ensisijaisesti siirtää toisiin, vaarojen arvioinnin perusteella sopiviin tehtäviin.

THL:n sivuilla tietoa riskiryhmistä (THL)
Sosiaali- ja terveysministeriön ohje (PDF).

Työterveyshuollon tulee kannustaa rokotusten ottamiseen, koska se on paras suojautumiskeino koronavirusta vastaan.

Sairauspoissaolojen suhteen noudatetaan ensisijaisesti oman sairaanhoitopiirin ohjeita. Yleisohjeet löytyvät THL:n sivuilta.

Mikäli työhön paluun suhteen on epäselvyyttä ja kysymyksiä, tulee työhön paluun oikeaa ajankohtaa arvioida yhdessä työterveyslääkärin kanssa. Vakavan koronainfektion sairastaneen henkilön työhön paluu voi vaatia normaalia tarkempaa suunnittelua ja erilaisia työkyvyn tukitoimia. Työhön paluun ja työkyvyn seurannasta on hyvä sopia.

Tämänhetkisen tiedon valossa tulee työssä käyttää yleisten ja työnantajan antamien ohjeiden mukaisia henkilönsuojaimia myös koronainfektion sairastamisen jälkeen.

Jos on lieviä flunssan oireita, kuten nuhaa, yskää, kurkkukipua ja kuumetta, pitää pysyä kotona, kunnes on ollut oireettomana vähintään vuorokauden ajan.

Jos työskentelee terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa, pitää noudattaa työnantajalta saatuja ohjeita (THL).

Sairauskertomusmerkintöjen tekemisestä on laadittu yhtenäinen ohjeisto (THL).

COVID-19 voi olla ammattitauti, jos tartunta todennäköisesti on saatu työssä. Tartunnanlähde tulee kartoittaa tartunnanselvityksen avulla.

TVK ohjeistaa asiasta yleisellä tasolla näin:
Koronaviruksen aiheuttaman sairauden korvaaminen ammattitautina 
Korona ammattitautina - mitä se edellyttää 
Ensimmäiset terveydenhoitohenkilöstön koronasairaudet katsottu ammattitaudeiksi 

Epäiltäessä ammattitautia on tärkeää kirjata välittömästi työntekijän sairauskertomukseen seuraavat tiedot mahdollisimman huolellisesti:

• Oireiden alkaminen, päivämäärä
• Taudin varmistuminen, päivämäärä ja diagnostinen testi
• Työnantajan nimi
• Vakuutusyhtiön nimi
• Missä tehtävissä hän on toiminut kevään 2020 aikana ja erityisesti kahden viikon sisällä oireiden alkamisesta?
• Onko tiedossa olevaa kontaktia työssä COVID19 sairastavaan henkilöön?
• Hengityksen suojaimien käyttö ja käsihygienian toteutuminen
• Mistä työntekijä itse arvioi saaneensa sairauden?
• Onko työn ulkopuolisia tartunnan lähteitä, esim. matkustelua tai lähipiirin tautia?
• Onko henkilön altistuminen työssä koronavirukselle työnantajan tiedossa?
• Onko THL tehnyt tartunnanjäljitystä tapaukseen liittyen?

Muutokset raskaana olevan immuunipuolustuksessa voivat altistaa hänet vaikeille virusinfektioille. Raskauden aikaisista fysiologisista muutoksista johtuen on mahdollista, että raskaana olevat voivat olla alttiimpia saamaan vaikeampia hengitystieoireita raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Raskaus ei näytä lisäävän riskiä saada koronavirusinfektio, mutta omikronvariantti on huomattavan tartuttava.

Riski saada vakava koronavirustauti on suurempi raskaana olevilla, varsinkin, jos henkilöllä on jokin vaikealle koronavirustaudille altistava riskitekijä, esimerkiksi huomattava ylipaino. Normaalistikin sujuvassa raskaudessa verisuonitukosten riski kasvaa, ja koronavirustauti lisää tukosten riskiä entisestään.
Ks. THL:n määritelmä riskiryhmistä.
Ks. Raskaana olevat on lisätty vakavan koronavirustaudin riskiryhmään 18.1.2022 (THL tiedote)

COVID-19 -infektio ei saadun tiedon perusteella aiheuta sikiöepämuodostumia.
On osoitettu, että koronavirus voi tarttua myös veriteitse äidistä syntymättömään lapseen, etenkin jos äidillä on oireinen infektio loppuraskaudesta. Saadun kokemuksen perusteella kohdunsisäinen tartunta ei ole tavallinen. Tartunnan saaneiden vastasyntyneiden oireet ovat olleet pääosin lieviä ja ne ovat menneet nopeasti ohi. Koronavirusinfektio raskauden aikana lisää riskiä ennenaikaiseen synnytykseen ja muihin raskauskomplikaatioihin, esim. Raskausmyrkytyksen riskiä. Raskauden aikainen koronavirusinfektio lisää vastasyntyneen riskiä joutua sairaala- tai tehohoitoon. 

Terveydenhuollon tehtävissä suositellaan, että raskaana oleva työntekijä siirretään koronapotilaita hoitavasta työyksiköstä toiseen yksikköön. Etenkin loppuraskauden aikana (raskausviikosta 28 lähtien) on huomioitava suojainten kanssa tehtävän työn mahdollinen fyysinen kuormittavuus. Seulomattomia infektiopotilaita hoitavissa yksiköissä suositellaan arvioimaan, voivatko raskaana olevat työskennellä turvallisesti, vai onko tarpeen siirtää raskaana olevat työntekijät muihin tehtäviin. Hammashuollossa, varhaiskasvatuksessa, lähiopetustyössä ja lastensuojeluyksiköissä on myös tarpeen arvioida raskaana olevien riskiä ja tarvittaessa ryhtyä arvioinnin perusteella toimenpiteisiin.

THL suosittelee kaikille raskaana oleville koronarokotuksen ottamista, herkästi leviävän omikronmuunnoksen myötä myös raskaana olevan riski saada tartunta ja vaikea koronasairaus ovat kasvaneet. Koronarokotuksen voi ottaa missä tahansa raskauden vaiheessa. Koronarokotuksen myötä syntyvät vasta-aineet voivat siirtyä äidin elimistöstä sikiölle. On mahdollista, että nämä vasta-aineet suojaavat jossain määrin myös vastasyntynyttä.

Tutustu myös:

Sopivatko koronarokotteet kaikille? - Infektiotaudit ja rokotukset - THL

Koronavirusta ei enää 1.8.2022 alkaen pidetä sellaisena työhön liittyvänä vaaratekijänä, jonka perusteella raskaana olevalla työntekijällä olisi oikeus erityisraskausrahaan. Tämä koskee kaikkia ammatteja. KELA:n sivulla on lisätietoa raskausrahasta ja erityisraskausrahasta.

Työnantaja ohjeistaa käytettävistä riskinhallintatoimista ja suojavarustuksesta lakisääteisen riskinarvioinnin perusteella. Työnantaja voi siis edellyttää, että työntekijä käyttää suu-nenäsuojainta (maski).

Suu-nenäsuojaimen käytöstä seuraa usein tiettyä epämukavuutta, lisäksi se lisää kaikilla käyttäjillä jonkin verran hengitysvastusta. Erilaisia oireita esim. iho-oireita tai päänsärkyä on suu-nenäsuojaimen käyttäjillä suhteellisen usein. On mahdollista, että maskin aiheuttama pieni hengitysilman hiilidioksidilisäys voi osalla käyttäjistä hieman lisätä päänsärkyherkkyyttä ja väsymystä, kun maskia käytetään koko työpäivän ajan ja työmatkoilla. Normaalin pituisen työpäivän aikana hiilidioksidipitoisuus suu-nenäsuojaimen alla pysyy kuitenkin hyvin HTP -arvon alla. Pitoisuus on liian vähäinen aiheuttaakseen vakavia tai pitkäkestoisia seurauksia edes raskauden aikana.

Suu-nenäsuojaimen käyttö voi terveydentilaan liittyvistäkin syistä olla objektiivisesti hankalaa, mutta näin käy melko harvoin.

Taukojen pitäminen maskin käytössä työpäivän aikana on suositeltavaa, ei kuitenkaan silloin kun muita henkilöitä on samassa tilassa läsnä. Suu-nenäsuojaimissa on pieniä eroja, minkä vuoksi kannattaa kokeilla eri valmistajien tuotteita itselleen sopivimman löytämiseksi. Suu-nenäsuojaimen (maskin) käyttö voi vaatia tottumista.

Liian kevein perustein ei pidä vaarantaa työpaikan turvallisuutta vapauttamalla työntekijöitä suu-nenäsuojaimen käytön velvoitteesta. Jos suu-nenäsuojaimen käyttö kuitenkin arvioidaan mahdottomaksi tai kohtuuttomaksi, joudutaan miettimään vaihtoehtoja turvallisuuden takaamiseksi. Visiiri on vaihtoehto, jos tartuntariskin ei arvioida olevan iso, mutta visiiri suojaa lähinnä lähietäisyydellä pisaroilta. Visiirin suojavaikutus on selvästi maskia heikompi. Tulee arvioida voisiko etäisyyttä toisiin henkilöihin pidentää. Voi olla tarpeen harkita työnkuvan tai työolojen muokkausta ja etätyön lisäämisen mahdollisuutta. Sairasloma ei tässä yhteydessä suoranaisesti kuulu keinovalikoimaan.

Yksiselitteistä, tarkkaa ohjetta, miten menetellä, ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista laatia, koska tilanteet ovat yksilöllisiä ja niihin selvästi vaikuttavat myös muut kuin lääketieteelliset seikat. Kaiken kaikkiaan tarvitaan työterveyslääkärin tapauskohtaista harkintaa.

Suu-nenäsuojaimen käytön kieltäminen lääketieteellisistä syistä on hyvin harvoin tarpeen työssä käyvillä henkilöillä.