Päivitetty 8.10.2020
Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa.

Työpaikat ja koko yhteiskunta pysyvät toimintakunnossa vain, jos COVID-19-tartunnat ehkäistään, selvitetään ja jäljitetään.

Ohjaa työntekijät, joilla on COVID-19-oireita, tekemään oireiden arviointi Omaolo-palvelussa tai ottamaan yhteyttä puhelimella terveydenhuoltoon, josta tarvittaessa ohjataan näytteenottoon. 

Sairastuneiden tunnistuksesta seuraa terveydenhuollon toimijoiden tekemä tartuntojen selvittämisen ja jäljittämisen ketju, joka voi johtaa myös työntekijöiden karanteeneihin.

Suosittele työntekijöitä lataamaan Koronavilkku-sovellus puhelimeen. Koronavilkun käyttö nopeuttaa altistuneiden tavoittamista ja hidastaa viruksen leviämistä.

Varautumisryhmä koordinoi varotoimia

On suositeltavaa perustaa työpaikallenne ryhmä, joka ottaa vastuun COVID-19 tartuntojen torjuntatoimiin ja epidemian aiheuttamien muutosten hallintaan.  

Ryhmä koordinoi varautumista ja viestintää työntekijöille, pitää varautumissuunnitelman ajan tasalla ja antaa ohjeita tarvittaessa liittyen esimerkiksi työjärjestelyihin, suojautumiseen, siivoukseen, sairaustapauksiin tai yhteiskunnan rajoitustoimenpiteiden vaikutuksiin. Ryhmä seuraa valtakunnallista ja alueellista tilannetta, Valtioneuvoston, STM:n ja muiden ministeriöiden ohjeita sekä AVI:n, THL:n ja Työterveyslaitoksen ohjeita. Ryhmä arvioi myös erilaisten skenaarioiden, esimerkiksi mahdollisten karanteenien vaikutusta toimintaan ja toimitusketjuihin. 

Alueellisen tilanteen sairaanhoitopiireittäin voi tarkistaa THL:n sivuilta.

Työturvallisuus ja riskien arviointi

  • Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
  • Kun työpaikan olosuhteet muuttuvat, työnantajan pitää päivittää laatimansa riskien arviointi ja arvioida muutosten merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle nyt erityisesti COVID-19 tartuntataudille altistuminen huomioiden. Riskien arvioinnissa voi käyttää tukena työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoita. Riskinarvioinnin perusteella työpaikan ohjeita ja menettelytapoja täydennetään ja päätetään torjuntatoimista.
  • Covid-19-tartuntoja vastaan tehdyt torjuntatoimet suojaavat niin työntekijöitä, asiakkaita kuin yhteistyökumppaneitakin. Torjuntatoimien tavoite on suojata myös yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.
  • Ensisijaiset torjuntatoimet koronviruspandemian aikana ovat töiden järjestäminen uudella tavalla, turvaväleistä, hygieniasta ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen. Vasta näiden toimien jälkeen on syytä harkita hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä.
  • Huomioikaa mahdollisesti lisääntyvä yksintyöskentely riskienarvioinnissa ja työntekijöiden perehdytyksessä.

Viestintä ja perehdytys

  • Perehdyttäkää työtekijät uusiin tehtäviin ja varmistakaa riittävä osaaminen.
  • Opastakaa ja valvokaa, että työntekijät toimivat ohjeiden mukaisesti.
  • Työpaikan tilaisuuksien järjestämisessä noudatetaan THL:n ja OKM:n 21.9.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi. Syyskuussa yli 500 henkilön tilaisuudet sisä- ja ulkotiloissa ovat sallittuja, jos niiden turvallisuus voidaan varmistaa. Jos kuitenkin työnantaja katsoo oman riskinarviointinsa perusteella, ettei tilaisuutta voi järjestää, niin silloin pitää noudattaa työnantajan ohjeita.
    Ks. myös Aluehallintoviraston tiedotteet 
  • Huolehtikaa työntekijöiden fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta näinä poikkeuksellisina aikoina. Varmistakaa työntekijöiden riittävä palautuminen (ohje henkisen hyvinvoinnin tueksi).
  • Panostakaa työpaikalla turvallisuusasioiden viestintään ja huomioikaa yhteisillä työpaikoilla tiedon kulku kaikille työpaikalla toimiville. Tiedottakaa kaikkia samassa tilassa toimivia turvallisuusasioista.

Puhtaus ja hygienia

Varmistakaa, että työpaikka on puhdas ja hygieeninen, koska tartunnan voi saada likaisilta pinnoilta. Toimet auttavat ehkäisemään myös muita tartuntatauteja kuten kausi-influenssaa ja vatsatauteja.

  • Siivousohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen verkkosivuilta: Ohjeistus siivoukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi
  • Erityisesti työpaikoilla, jossa työskennellään toisten välittömässä läheisyydessä ja käytetään yhteisiä työvälineitä, tulee huolehtia hyvästä hygieniasta ja yleisestä puhtaudesta.
  • Myös laitteiden näppäimistöt ja muut työvälineet pitää puhdistaa säännöllisesti. Pyytäkää laitevalmistajilta ja -toimittajilta ohjeita laitteiden ja työvälineiden puhdistamiseen sekä varatkaa puhdistusvälineet helposti saataville.
  • Tehokas yleisilmastointi vähentää ilman epäpuhtauksia.
  • Opastakaa säännölliseen ja oikein tehtyyn käsienpesuun (THL:n video) ja muistuttakaa yskimishygieniasta (THL:n video).
  • Varmistakaa, että käsienpesuun on mahdollisuus kaikilla työpaikalla kävijöillä, myös yhteistyökumppaneilla ja alihankkijoilla. Jos käsienpesu ei ole mahdollista, pitäkää alkoholipitoista käsihuuhdetta saatavilla.
  • Muistakaa toimia itse ohjeiden mukaisesti, johdon ja esimiesten esimerkki on tärkeää
  • Käsienpesu- ja yskimishygienian ohjeita voi tulostaa THL:n aineistopankista (A4, A3, MP4)
  • Tarkemmat käsienpesu- ja yskimisohjeet.
  • Kättelyä tulee edelleen välttää.

Etätyö

Koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi lähikontakteja on vältettävä. Etätyö on tehokas keino vähentää koronavirustartuntoja.

Hallitus suosittelee, että tilanteessa, jossa terveysviranomaiset toteavat Covid-19 epidemian olevan alueellisesti kasvussa, kyseisen alueen työpaikoilla siirrytään etätyöhön työtehtävien sen salliessa ja edistetään työjärjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä työpaikoilla.

Vastaavasti tilanteessa, jossa terveysviranomaiset toteavat epidemian olevan väestötasolla kasvussa torjuntatoimista huolimatta, julkisen sektorin työntekijöiden, joiden työtehtävät sen mahdollistavat, tulisi työskennellä etätyössä mahdollisimman laajasti. Hallitus suosittaa vastaavaa laajaa etätyötä myös yksityisille työnantajille.

Etätyö voi asettaa haasteita johtamiselle. Töiden sujuminen, työn mielekkyys ja työntekijöiden jaksaminen on pystyttävä varmistamaan.

Tutustu etätyöohjeeseen.

Muut työn järjestelykeinot

  • Käyttäkää mahdollisuuksien mukaan joustavia työaikoja ja jakakaa työntekijät ryhmiin, jotka vuorottelevat esimerkiksi etätöissä.
  • Harkitkaa ruokailujen, taukojen ja työaikojen porrastamista työntekijäryhmittäin.
  • Harkitkaa verkkokoulutuksia, -tapaamisia ja -kokouksia.
  • Pyrkikää järjestämään työtilat siten, että yli metrin turvaväli on mahdollinen.
  • Kannustakaa henkilöstöä pyöräilemään tai kävelemään työmatkat.

Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön suositus 13.8.2020. 

Henkilönsuojaimet ja kasvomaskit

  • Työnantajalla on velvollisuus arvioida, onko työntekijöiden käytettävä työssään henkilönsuojaimia tai kasvomaskeja. Ensisijaisesti työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi on kuitenkin käytettävä teknisiä toimia ja työjärjestelyjä.
  • Arvioitaessa suojautumisen tarvetta, on huomioitava myös alueellinen tartuntatilanne.
  • Jos suojautumista tarvitaan, työnantajan pitää hankkia suojavarusteet ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita. Ks. AVI Työsuojelu: Koronasivu ja Suojaimet työssä.

Suojautuminen koronavirustilanteessa

  • Koronavirustilanteessa ensisijaisia riskinhallintatoimia ovat työn järjestäminen uudella tavalla sekä turvaväleistä, hygieniasta ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen.
  • Henkilönsuojaimia ovat mm. hengityksensuojaimet (FFP1, FFP2 ja FFP3) ja kasvovisiirit. Hengityksensuojaimilla suojataan käyttäjän hengitysteitä.
  • Työnantaja voi hankkia työntekijöilleen myös kasvomaskeja ja velvoittaa heitä riskinarvioinnin mukaisesti käyttämään niitä. Maskeja voidaan tarvita tilanteissa, joissa turvavälejä ei voida pitää, lähikontaktit kestävät yli 15 minuuttia ja on tarve suojata muita henkilöitä maskin käyttäjän hengitystie-eritteiltä.
  • Ks. THL suositus kasvomaskien käytöstä. 

Kasvomaskeja ja hengityksensuojaimia on osattava käyttää oikein

  • Kasvomaskit voivat olla kertakäyttöisiä tai pestäviä kankaisia. Joissain maskeissa saattaa olla tieto hengitysvastuksesta ja suodatuskyvystä.
  • Työnantajan on varmistuttava, että työssä ja työntekijällä on edellytykset käyttää maskia tai suojaimia oikein. Työympäristön korkea lämpötila sekä mm. iän tuomat fysiologiset muutokset, hengitystie-, sydän- ja verenkiertosairaudet saattavat vaikeuttaa kasvomaskien ja hengityksensuojainten käyttöä. Työterveyshuolto voi tarvittaessa tehdä terveystarkastuksen määrittämään, voiko työntekijältä edellyttää suojainten tai kasvomaskin käyttöä. Jos ei voi, on turvallisuudesta huolehdittava muiden järjestelyiden avulla. Ks. myös Kuuman haittojen hallinta, Työterveyslaitos.
  • Koronavirustartunnalta suojautumisessa hengityksensuojaimia tai kasvomaskeja pitää olla riittävä määrä. Aina, kun suojain on riisuttava, tilalle pitää olla puhdas suojain. Suojain puetaan päälle puhtain käsin. Ennen riisumista ja riisumisen jälkeen kädet puhdistetaan. Käytetyn maskin ulkopintaan ei kosketa ilman, että kädet puhdistetaan sen jälkeen. Uudelleen käytettäville kasvomaskeille on oltava muovipussi, jossa ne viedään pestäviksi.
  • Uudelleen käytettävät kasvomaskit pestään vähintään 60 asteen ohjelmalla tai keitetään pesuainevedessä 5 min, minkä jälkeen ne huuhdotaan ja kuivatetaan puhtaissa olosuhteissa.
  • Kertakäyttöiset suojaimet laitetaan sekajätteisiin. Linkki siivousohjeeseen
  • Kasvomaskit ovat yksi lisäkeino koronavirusepidemian torjunnassa, mutta turvavälejä ja käsihygieniaa ei saa unohtaa. 
  • Tietoa kankaisista maskeista 
  • Tietoa suu-nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista 

COVID-19 tartuntatapa ja taudin vakavuus

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii, aivastaa, puhuu tai laulaa. Lähikontaktissa korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Kun henkilö yskii tai aivastaa, voi suurempien pisaroiden lisäksi syntyä myös hyvin pieniä pisaroita, jotka voivat jäädä hetkeksi ilmaan aerosolimuodossa. Ilmavälitteisen tartunnan riski on kuitenkin nykytiedolla vähäinen.

Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan kuitenkaan ole merkittävä. Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ole toistaiseksi havaittu.

Valtaosa koronavirustartunnan saaneista sairastaa lievän taudin ja toipuu hyvin. Joillakin ihmisillä tauti voi olla vakava. Suurin osa vakavampia oireita saaneista on ollut iäkkäitä henkilöitä, ja monella on lisäksi ollut jokin perussairaus. THL:n tietosivu uudesta koronaviruksesta.

Riskiryhmiin kuuluvat työntekijät

  • Tutustukaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjeeseen riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden suojelemisesta.
  • Jos riskiryhmään kuuluva työntekijä on huolissaan tartuntavaarasta työpaikalla, hänet voi ohjata työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto auttaa riskinarvioinnissa ja voitte yhdessä neuvotella ja sopia mahdollisista muutoksista työjärjestelyissä tai työtehtävissä.

Jos työntekijä sairastuu COVID-19-tautiin

  • Jos työntekijä saa koronavirustartunnan, tartuntatautilääkäri ja hoitava taho ohjeistavat jatkotoimenpiteistä.
  • Työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa terveydentilaansa liittyvää tietoa työnantajalleen. On kuitenkin suositeltavaa, että työntekijä kertoo Koronavilkun hälyttäneen, jotta työnantaja pystyy huolehtimaan työpaikan turvallisuudesta ja täyttämään työturvallisuuslain mukaiset velvoitteensa. Ensisijainen toimenpide on tuolloin etätyön järjestäminen, mikäli se suinkin on mahdollista. Jollei etätyön järjestäminen ole mahdollista, tulee turvatoimista sopia työpaikalla, tarvittaessa käytetään suu-nenäsuojusta. Varsinkin SOTE-aloilla on syytä käyttää suu-nenäsuojusta. Työnantaja voi neuvotella tarvittavista toimista työterveyshuollon kanssa.
  • Usein kysytyt kysymykset Koronavilkusta THL:n sivuilla. 
  • Tutustukaa myös Tietosuojavaltuutetun ohjeisiin, joissa kerrotaan mm. työntekijän terveystietojen käsittelystä sairastumistilanteissa.

Sairauspoissaolot ja koronatestit

Pohtikaa, onko työpaikalla tarkoituksenmukaiset ja joustavat sairaslomakäytännöt.

  • Kun työntekijällä on koronavirusinfektioon sopivia oireita, hänellä on mahdollisuus päästä koronatestiin. Ensimmäiseksi hänen kannattaa tehdä oireiden arviointi Omaolo-palvelussa ja ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, josta hänet ohjataan tarvittaessa testiin. Testejä tehdään sekä useiden yksityisten terveyspalvelujen tuottajien toimesta että terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Koronatestit (THL)
  • Ottakaa työpaikalla oma ilmoitus sairaudesta käyttöön. Työterveyslaitos tukee EK:n suositusta ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytännöstä epidemia-aikoina. Tällöin työntekijä voi jäädä sairastamaan kotiin omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta esim. 3–7 päiväksi. EK:n ohje

Matkustaminen ja karanteeni

  • Laatikaa ohjeistus matkustamisesta, etteivät työntekijät turhaan altista itseään tartunnalle.
    Hallitus suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista muualle, paitsi maihin, joita maahantulon rajoitukset eivät koske.
  • Edellyttäkää, että työpaikalla noudatetaan annettuja matkustusohjeita. 
  • Arvioitaesssa ulkomailla matkustamiseen liittyvää koronatartunnan riskiä kannattaa käyttää hyväkseen THL:n liikennevalomallia.

  • Ulkoministeriön matkustustiedotteet
  • Omaehtoista karanteenia suositellaan kaikille Suomeen saapuvillle, jotka tulevat liikennevalomallin punaisista ja harmaista maista.  Terveydenhuollon ammattilainen saattaa myös tarkistaa näistä maista Suomeen saapuvien terveydentilan.
  • Omaehtoista karanteenia ei tarvita, jos henkilö saapuu turvalliseksi luokitelluista maista. Rajaliikenteen tilannetta tarkastellaan noin kahden viikon välein.
    THLn ohjeet ja Rajavartiolaitoksen ohjeet
  • Karanteeniin henkilön voi määrätä vain tartuntatautilääkäri (Tartuntatautilaki 1227/2016).
  • Karanteenin määrätyn työntekijän kanssa voidaan tarvittaessa sopia etätyöstä.
  • Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on määrätty olemaan poissa työstään jonkin tartuntataudin, esimerkiksi koronaviruksen, leviämisen estämiseksi. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin ja huoltaja ei siksi voi tehdä työtä.
  • Kelan tiedote tartuntapäivärahasta
  • THL:n sivuilla tietoa karanteenista

Lisätiedot:
viestinta@ttl.fi
tai
viestinnän erityisasiantuntija Kristiina Kulha, Työterveyslaitos,
email: kristiina.kulha@ttl.fi

Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut