Julkaistu 2.4.2020. 
Päivitetty 15.9.2020
Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa.

COVID-19-tartuntatavat ja taudinkuva

Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi on todettu uusi koronavirus (SARS-CoV-2) ja tautia kutsutaan usein nimellä COVID-19-infektio.

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen.  Kun henkilö yskii tai aivastaa, voi suurempien pisaroiden lisäksi syntyä myös hyvin pieniä pisaroita, jotka voivat jäädä hetkeksi ilmaan aerosolimuodossa, ilmavälitteisen tartunnan riski on kuitenkin nykytiedolla vähäinen. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.  Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan kuitenkaan ole merkittävä. Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ole toistaiseksi havaittu.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–14 päivää, keskimäärin noin 4-5 päivää.  Koronavirusinfektio voi tarttua 1-2 päivää ennen oireiden alkua. Myös oireeton henkilö saattaa toimia tartunnanlähteenä. Koronavirustaudin oireita voivat olla kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi tai ripuli. Taudin yhteydessä on myös kuvattu maku- ja hajuaistin häiriöitä. Valtaosa koronavirustartunnan saaneista sairastaa lievän taudin ja toipuu hyvin. Joillakin ihmisillä tauti voi olla vakava. Suurin osa vakavampia oireita saaneista on ollut iäkkäitä henkilöitä ja monella on lisäksi ollut jokin perussairaus.  THL:n tietosivu koronaviruksen oireista ja hoidosta.

Lievät oireet – toimi näin

Jos taudin oireet ovat lieviä eikä henkilö kuulu riskiryhmiin, lääkärin tekemää hoitoarviota ei pääsääntöisesti tarvita, vaan taudin voi sairastaa laivalla. Lieviä oireita ovat nuha, yskä, kurkkukipu, lihassärky tai kuume. Sairastuneen vointia on kuitenkin tarkkailtava, ja tietyt oireet vaativat välitöntä hoitoa.

Sairastuneen vointia tulisi tarkkailla 2-3 kertaa päivässä kunnes henkilö on parantunut. Mittaa kuume, sydämen syke ja hengitystaajuus. Jos miehistön jäsenellä on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai hänellä muusta syystä epäillään koronavirusinfektiota, on hänet Suomen satamaan palattaessa syytä ohjata työterveyshuoltoon tai omaan terveyskeskukseen koronavirustestin ottamista varten.  Näytteenotoon ja hoidotarpeen arviointiin liittyviin palveluihin on otettava ensisijaisesti yhteyttä puhelimitse tai verkon kautta paikallisten ohjeiden mukaisesti. Ulkomaan satamissa toimitaan paikallisten terveysviranomaisten ohjeiden mukaan.

Vakavat oireet – toimi näin

Kysy ohjeita TMAS-järjestelmän kautta, jos sairastuneelle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta ja yleistila heikkenee  Ks. ohjeet, milloin on hakeuduttava hoitoon THL.

Monet muutkin mikrobit voivat aiheuttaa hengitystieinfektiota, joiden oireet ovat samanlaisia kuin uuden koronaviruksen aiheuttamissa infektioissa eli niitä ei voi pelkkien oireiden perusteella erotella toisistaan. Ks. THL:n kotihoito-ohje.

Riskiryhmät

Jos aluksella työskentelee koronavirustaudin riskiryhmiin (THL)  kuuluvia henkilöitä, suosituksena on, että heidät mahdollisuuksien mukaan sijoitettaisiin rannikonläheiseen liikenteeseen mahdollisimman nopean hoitoon pääsyn turvaamiseksi.

Ajankohtaisesta COVID-19-pandemiasta johtuen on huomioitava myös Euroopan liikenteessä operoitaessa, että maakohtaiset sairaalahoidon resurssit ovat muuttuneet vakavasti sairastuneiden osalta.

Ohje työpaikoille COVID-19 riskinarvioinnin tekemiseen. 

Yleiset suojaustoimenpiteet laivoilla

  • Aluksella on syytä noudattaa annettuja hygieniaohjeita:
  • Töihin ei saa mennä sairaana. Yleisten hygieniaohjeiden noudattaminen aluksilla on erityisen tärkeää, koska henkilöstö viettää pitkiä aikoja samoissa tiloissa sekä työ- että vapaa-aikana lisäten riskiä tarttuvien tautien leviämiseen.
  • Ruokailu- ja taukotiloissa tulisi välttää lähikontaktia ja rytmittää taukoja siten, että tiloissa olisi mahdollisimman vähän henkilökuntaa samanaikaisesti.
  • Mikäli satamassa tulee välttämättömiä kontakteja laivan ulkopuolisten henkilöiden kanssa, ja turvavälien pitäminen ei ole mahdollista, on suositeltavaa käyttää kasvomaskia (yhtenä tartuntariskiä vähentävänä toimena). Miehistövaihdoksiin liittyvillä matkoilla kodin ja aluksen satamapaikan välillä on huomioitava THL:n suositukset kasvomaskien käytöstä, 
    Ks. THL:n maskisuositus.

Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta. Huolellinen käsien puhdistus vedellä ja saippualla ja/tai desinfioivalla aineella on tärkeää.

Ohjeet sairastapaukseen laivalla

Toimenpiteet tilanuositusteessa, jossa miehistön jäsen sairastuu laivalla lievään hengitystieinfektioon. Infektio voi olla COVID-19 tai joku muu hengitystieinfektio.  
  • Sairastuneen tulee välttää läheistä kontaktia muihin. Hänen tulee pysytellä hytissään. Eristämisajan pituudesta ja jatkotoimista on syytä kysyä neuvoa joko TMAS-lääkäriltä tai seuraavan tulossataman terveysviranomaisilta. Hengitystieinfektio paranee useimmiten noin viikon levolla.
  • Jos ohjeenmukainen eristysaika ei ole toteutettavissa esimerkiksi ilman, että laivan toiminta vaarantuu (sairastuneen henkilön työ on välttämätöntä aluksen turvallisen toiminnan ja navigoinnin varmistamiseksi) ja sairastunut on ollut vähintään 2 vrk ajan oireeton, voi taudistaan toipunut työntekijä palata työhön aiemmin. Tämä on mahdollista vain, jos työntekijä käyttää työssään jatkuvasti kirurgista suu-nenäsuojusta.
  • Sairaana ollessa lepo ja riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeää. Kuumetta ja särkyä voi lievittää laiva-apteekista saatavilla lääkkeillä.
  • Sairastuneen tulee huolehtia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.
  • Jos sairastuneen henkilön on välttämätöntä liikkua aluksella hytin ulkopuolella, tulee hänen käyttää suu-nenäsuojaa.
  • Sairastuneen käyttöön tulisi varata oma kylpyhuone ja WC. Jos tämä ei ole mahdollista, tulisi sairastuneen käytössä olla erillinen pyyhe.
  • Sairastuneen vointia tulee tarkkailla ja tarvittaessa on otettava yhteys lääkäriin.
  • Sairastuneen henkilön kanssa kontaktissa olevien henkilöiden määrä on hyvä rajoittaa 1-2 henkilöön.
  • Sairastuneen hyttiin mentäessä on pyrittävä pitämään etäisyyttä (yli 1 m) ja huolehdittava hyvästä käsihygieniasta.
  • Suojavälineet kuten suu- ja nenäsuojat tai FFP2/3-hengityksensuojaimet tulee säästää sellaisille henkilöille, jotka hoitavat sairastunutta miehistön jäsentä ja joille on opetettu suojainten käyttö. Mahdollisuuksien mukaan sairastuneen hoidossa on hyvä käyttää kirurgista suu-nenäsuojainta ja suojakäsineitä.
  • Meriterveysilmoitus on tehtävä ennen satamaan tuloa kyseisen sataman/maan vaatimusten mukaisesti.

Milloin täytyy ottaa yhteyttä lääkäriin?

Lääkäriin on otettava yhteyttä, jos sairastunut henkilö kuuluu riskiryhmään (THL)  tai jos hänelle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta ja/tai yleistila heikkenee. Huomaa, että myös muut mikrobit kuin koronavirus, voivat aiheuttaa vakavia infektioita. Lääkäri tekee riskiarvion ja päättää, pitääkö sairastunut henkilö evakuoida laivalta.

Siivous, pyykinpesu ja puhtaanapito

Siivousohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen sivulta

Toimenpiteet kun hengitystieinfektio on varmistunut COVID-19-tapaukseksi

Jos hengitystieinfektio varmistuu COVID-19-tapaukseksi sairastuneen miehistön jäsenen ollessa laivalla, toimitaan samalla tavalla kuin edellä on kuvattu kohdassa “Ohjeet sairastapaukseen laivalla”.

Meriterveysilmoitus on tehtävä tapauksesta ennen satamaan tuloa kyseisen sataman/maan vaatimusten mukaisesti.  Paikalliset terveysviranomaiset päättävät jatkotoimista.

Jos hengitystieinfektio varmistuu COVID-19-tapaukseksi sen jälkeen kun sairastunut miehistön jäsen on siirretty pois laivalta, tehdään meriterveysilmoitus tapauksesta ennen satamaan tuloa kyseisen sataman/maan vaatimusten mukaisesti.

Paikalliset terveysviranomaiset päättävät jatkotoimista. Sairastuneen miehistön jäsenen käyttämä hytti on siivottava Työterveyslaitoksen siivousohjeen mukaisesti.

Rajavartiolaitokselta löytyy ohjeet miehistönvaihdoista ja merimiesten maissa käynnistä rajanylitysliikenteen rajoitusten aikana.

Lisätietoa  viestinta@ttl.fi  

Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut