12.4.2021
Raamit ja vinkit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen saadaan kansainvälisistä ja kansallisista ohjelmista, mutta käytännön ratkaisut tehdään työpaikoilla.
Keväällä 2020 ryhdyimme Työterveyslaitoksessa laatimaan skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä 2030-luvulle. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohtivassa työryhmässä uppouduimme tutkimuksiin, selontekoihin, strategioihin, visioihin, tiekarttoihin ja toimintasuunnitelmiin.
Runsaasta aineistosta ja monista käsitteistä syntyi vaikutelma, että asiaan on nyt toden teolla herätty. Suunnitelmia ja suosituksia laaditaan niin globaalisti kuin kansallisesti, ja rahoittajien tukipaketit kannustavat työpaikkoja uudistamaan toimintaansa ja tuotteitaan entistä kestävämmiksi.
Yhteisiä tavoitteita ja tiekarttoja tarvitaan
Toimialakohtaisissa ohjelmissa työpaikkoja kannustetaan toimiin, jotka ovat alan kannalta keskeisiä. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa panostetaan laitteiden kierrätysprosessien kehittämiseen ja arvokkaiden materiaalien talteenottoon. Rakennusteollisuudessa fokuksessa on tila- ja energiatehokkuus, korjausrakentaminen sekä purkumateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys.
Yhteistä toimialojen ohjelmille on elinkaariajattelu, suunnittelun merkityksen korostaminen ja pyrkimys kiertotalouden edistämiseen.
Kansalliset visiot ja toimialakohtaiset ohjelmat varmistavat kokonaisvaltaista näkemystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, mutta haasteena on, miten pääsemme monitahoisista pitkän aikavälin suunnitelmista käytännön tasolle. Mitä työpaikoilla voi ja pitää tehdä nyt?
Visiot toteutetaan työn arjessa
Hienoinkaan visio tai suunnitelma ei auta, jos sitä ei toteuteta käytännössä. Miten saavutetaan ”neitseellisten materiaalien korvaaminen uusiomateriaaleilla”? Miten ”huomioidaan suunnittelussa koko elinkaaren aikaiset päästöt”? Nämä valinnat tehdään työpaikoilla, työprosesseissa ja työtehtävissä.
Tästä aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Skenaariotyössämme totesimme, että erityisesti työpaikkatason keinoja ja työntekijöihin kohdistuvia työterveys- ja työturvallisuusvaikutuksia on tutkittu vasta vähän.
Osa yrityksistä keskittyy uuden luomiseen, teknologiseen kehitykseen ja materiaalitutkimukseen. Suurin osa on kuitenkin niin sanottuja tavallisia työpaikkoja, joissa tehdään arkipäiväisiä ratkaisuja. Vähennetään esimerkiksi tilojen energiankulutusta ja säästetään polttoainetta optimoimalla jakelureittejä. Tai etsitään vaihtoehtoisia raaka-aineita, materiaaleja ja kemikaaleja.
Varuillaankin pitää muistaa olla: ympäristön kannalta hyvä materiaali voi olla terveydelle haitallinen.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on kestävyyslaji
Jokaisella työpaikalla on oma tehtävänsä ja mahdollisuutensa vaikuttaa. Minun työpaikallani, Työterveyslaitoksessa, tutkitaan muun muassa bio- ja kiertotalouden vaaratekijöitä, monikäyttöisiä työtilaratkaisuja, digitalisaatiota hyödyntäviä työprosesseja ja lämpöolosuhteiden vaikutuksia työntekijöihin. Myös Työterveyslaitoksen oma vihreä toiminta on meille tärkeää.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on kestävyyslaji. Toimia tarvitaan nyt, ja niitä pitää jaksaa tehdä pitkään – ihmisen mittakaavassa ikuisesti. Mitä konkreettista sinun työpaikallasi tehdään? Miten voisit itse vaikuttaa kestävämpään tulevaisuuteen?
Arja Ala-Laurinaho toimii vanhempana asiantuntijana Työterveyslaitoksessa. Hän on tutkinut työn muutosta sekä työn yhteistä kehittämistä ja muutosten hallintaa erilaisissa organisaatioissa. Erityisesti häntä kiinnostavat digitalisaatio ja ilmastonmuutos työn muutoksen ajureina.
Lue lisää tulevaisuuden työelämästä Työterveyslaitoksen julkaisusta: ”Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä”.