10.3.2021
Työelämässä pitää ratkaista väestön ikääntymiseen liittyvät hoivavastuut ja kaikenlainen syrjintä. Elinkeinoelämän keskusliitto on monissa asioissa samoilla linjoilla kuin Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -skenaarioraportti. EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari arvioi haastattelussa, että monimuotoisuuden lisääminen vaatii asennemuutosta ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
Kuvassa: Vesa Rantahalvari
Skenaarioraportissa pidetään tärkeänä, että työpaikat edistävät henkilöstön monimuotoisuutta. Onko EK samoilla linjoilla?
Ehdottomasti on. EK haluaa rakentaa tasa-arvoista ja moninaista työkulttuuria, jossa työ puhuu puolestaan. Kaikenlainen syrjimättömyys on kaikkien etu. Suomella ei ole varaa hukata yhdenkään osaavan työkykyisen työpanosta. Kun näin toimitaan, henkilöstörakenne moninaistuu.
Suomella ei ole varaa hukata yhdenkään osaavan työkykyisen työpanosta.
Suomi tarvitsee vastedes nykyistä enemmän ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Mitä se vaatii työnantajilta?
Suomi ei tule pärjäämään ilman huomattavaa työperusteista maahanmuuttoa. Kyse ei ole oikeastaan siitä, mitä se vaatii työnantajilta, vaan enemmänkin siitä, mitä se edellyttää koko yhteiskunnalta.
Tarvitsemme mahdollisimman nopeasti kokonaisvaltaisen ja vaikuttavan ohjelman, jolla tämä kansakunta houkuttelee ulkomailta työntekijöitä meille sekä kouluttaa ja kotouttaa heidät ja heidän perheenjäsenensä.
Toki työnantajilla on oma roolinsa rekrytoinnissa ja työn järjestämisessä, mutta yksin työnantajien voimin emme saa läheskään riittävää määrää työntekijöitä ulkomailta.
Yksin työnantajien voimin emme saa läheskään riittävää määrää työntekijöitä ulkomailta.
Skenaarioraportin mukaan kulttuuris-etnisen monimuotoisuuden kehittyminen vaatii asenteiden kehittymistä. Miten tätä voidaan konkreettisesti tukea?
Työ ei syrji, koska se ei tiedä eikä sitä kiinnosta tekijänsä tausta. Meidän tulee jatkuvasti vaalia suvaitsevaisuutta ja toistemme erilaisuuden kunnioittamista. EK:n Työ ei syrji -kampanja on hyvä esimerkki asenteisiin vaikuttamisesta. Vastaavia ja muitakin toimia tulee olla tulevaisuudessakin, jotta asenteet saadaan muutettua.
Meidän tulee jatkuvasti vaalia suvaitsevaisuutta ja toistemme erilaisuuden kunnioittamista.
Työpaikoilla ikääntyvän työväestön määrä kasvaa ja nuorimpien vähenee. Miten työnantajat voivat ottaa huomioon tämän kehityksen?
Työtä ei kiinnosta, minkä ikäinen sen tekijä on, vaan se, miten työ tulee tehdyksi. Totta kuitenkin on se, että ikä korreloi jonkin verran työstä suoriutumisen kanssa. Kilpailu työvoimasta on jo johtanut siihen, että työtä järjestetään aikaisempaa enemmän siten, että työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet otetaan huomioon.
Mitkä ovat parhaita tapoja tukea työkykyä?
On hankala rasti laittaa tapoja paremmuusjärjestykseen. Keinoja ovat julkisten terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun parantaminen (lue: kunnollinen sote-uudistus), työterveyshuollon kehittäminen sekä lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuuden parantaminen.
Ei sovi unohtaa myöskään töiden järjestelyä ja työntekijän omaehtoista terveydestä ja työkyvystä huolehtimista. Töiden järjestelyssä on tärkeää selvittää työntekijöiden osaaminen, jotta työnantaja ja työntekijä pääsevät yhdessä vaikuttamaan työn tekemiseen.
Teknologia ja tekoäly voivat viedä ja toisaalta luoda työtä. Millä voitaisiin taata työpaikkoja?
Työpaikkojen säilymistä ja syntymistä ei kukaan voi taata. Tekniikan kehitystä on ollut aina ja sitä on varmasti jatkossakin. Osa töistä väistämättä häviää ja uusia syntyy. Kestävä tapa maksimoida työpaikkojen määrä on huolehtia yritysten kilpailukyvystä, työllistämisen edellytyksistä ja työvoiman tarjonnasta.
Osa töistä väistämättä häviää ja uusia syntyy.
Etätyön kasvuloikka on koettu nyt pandemian aikana. Mitä tällä saralla on tulevaisuudessa luvassa?
Veikkaan, että paluuta entiseen ei tule. Etätyö tulee vakiinnuttamaan roolinsa, muttei tietenkään niin laajana kuin mitä se on nyt ollut. Paluu takaisin konttorityöhön tulee maistumaan monille. Kotona työn tekemisestä on saatu "nauttia" tarpeeksi ja sekä kollegoiden että yhteistyökumppaneiden seura tuntuu taas hyvältä. Osa tapaamisista, kokouksista ja työmatkoista tullaan pandemian lauettuakin hoitamaan etäyhteyksillä.
Paluu takaisin konttorityöhön tulee maistumaan monille.
Työntekijöiden hoivavastuut myös ikääntyvistä omaisista kasvavat. Miten työnantajat voivat tilannetta helpottaa?
Työnantajillekin on tärkeää, että työntekijöiden siviilielämä on kunnossa. Kilpailu työntekijöistä johtaa väistämättä siihen, että työn ulkopuolisen elämän tarpeiden huomioon ottamisesta tulee aiempaa tärkeämpää. Työn järjestämisessä hoivavastuun mahdollistaminen ja muut vastaavat seikat lisäävät merkitystään.
Työntekijöiden siviilielämän tarpeiden huomioon ottamisesta tulee aiempaa tärkeämpää.
Teksti: Juha Hietanen
Kuva: EK
Lue raportti: Lauri Kokkinen (toim.): ”Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä”