24.2.2021
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat koskemaan jokaista työpaikkaa ja työntekijää. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja ja entinen nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman vastaa haastattelussa Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä 2030 luvulla -skenaarioraportin herättämiin kysymyksiin. Hän korostaa nuorten osallisuutta päätöksiin sekä 1,5 asteen tavoitetta.
Kuvassa: Sara Nyman
Miten arvioit suomalaisten nuorten kiinnostusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastopolitiikkaan?
Viime vuosien aktiiviset ilmastolakot ja -marssit ovat osoittaneet, että nuorilla riittää kiinnostusta toimia ilmaston puolesta. Kiinnostuksen heräämiseen vaikuttavat varmasti entistä sallivampi ilmapiiri aktivismille ja popularisoitunut tutkimustieto. Nuoret tietävät myös, että aika käy vähiin, koska ilmastopolitiikassa ei ole otettu vielä riittäviä askeleita.
Ennen nuorten toiminta on ollut vaikeampi huomata tai sitä on jopa tukahdutettu – nyt sosiaalinen media tuo toiminnan esiin. Varsinkin alaikäisten vaikutusmahdollisuudet jäävät usein liian heikoiksi.
Olet itse vaikuttanut alaikäisenä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa, jonka ilmastodelegaattina toimit. Onko edistyksestä merkkejä?
Kehitystäkin on onneksi tapahtunut. Yhä useammin ilmastokeskusteluissa mukana on nuoria ja korostetaan nimenomaan nuorten oikeutta tulevaisuuteen elinkelpoisella planeetalla.
Suomessa nuorten ilmastodelegaatilla on vakiintunut asema ilmastopolitiikassa, Ympäristöministeriö on kuluneena vuonna kiinnittänyt erityistä huomiota nuorten kuulemiseen, ja kestävän kehityksen saralla toimii maailmallakin kiinnostusta herättänyt Nuorten Agenda 2030 -ryhmä.
Huomiota on kiinnitettävä erityisesti vähemmistöjen asemaan, sillä heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat usein muita nuoria heikommat.
Huomiota on kiinnitettävä erityisesti vähemmistöjen asemaan, sillä heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat usein muita nuoria heikommat. Jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää turvata osallisuus myös lainsäädännössä. Tähän olisi mahdollisuus esimerkiksi nyt ilmastolain päivityksen yhteydessä.
Skenaarioraportin mukaan sääolojen muutokset vaikuttavat henkiseen ja fyysiseen terveyteen. Mitä terveyshaittojen ehkäisemiseksi kannattaisi tehdä?
Ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutukset ovat kokonaisvaltaisia. Vaikka elinkelpoisella planeetalla on toki arvo ihan itsessään, on kestävämpi maailma hyväksi myös meille ihmisille ja terveydellemme.
1,5 asteen tavoitteen mukainen ilmastopolitiikka ei siis ole “vain” ilmastopolitiikkaa, vaan kokonaisvaltaisesti kestävämmän maailman rakentamista.
Etätyö yleistyy ja skenaarioraportin mukaan työpaikkoja on muovattava muuntojoustaviksi. Miten tämä vaikuttaa nuoriin työntekijöihin?
Monille nuorille työskenteleminen hybridimallilla ja joustaminen tilanteiden mukaan ovat tuttua jo ajalta ennen koronaa. Jos johonkin niin työelämän muuttuvuuteen meidän sukupolvemme on kasvanut. Nuoretkaan eivät silti kohtaa muutoksia keskenään samalta viivalta. Tarvitaan tukea ja selkeitä pelisääntöjä sekä toimien kohdistamista sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Monet nyt jo näkyvissä olevista työelämän suuntauksista ovat ilmastokriisinkin kannalta välttämättömiä. Työpaikkojen muuntojoustavuus, lentomatkustamisen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen ottaminen huomioon läpileikkaavasti kaikissa työtehtävissä ovat osa uutta normaalia.
Ilmaston kannalta koronan vauhdittamassa muutoksessa on siis paljon hyvääkin.
Ilmaston kannalta koronan vauhdittamassa muutoksessa on siis paljon hyvääkin. Tässäkään asiassa en koe, että olisi niinkään kyse luopumisesta, vaan muutoksesta ja uusien ajattelumallien opettelusta.
Vihreässä taloudessa korostuvat vaativat asiantuntijatehtävät ja toisaalta kädentaidot. Miten arvioit nuorten aikuisten työmahdollisuuksia vihreän talouden alalla?
Vihreä talous ja kiertotalous ovat koko ajan enemmän työelämän normi. Tämä vaatii reagointia esimerkiksi koulutusjärjestelmältämme, sillä tällä hetkellä liian harvaan koulutukseen kuuluu automaattisesti esimerkiksi kestävän kehityksen opintoja. Uskon, että tulevaisuudessa työtehtävien rajat hälvenevät ja esimerkiksi juuri asiantuntijatehtävät ja kädentaidot limittyvät toisiinsa.
Ilmastotoimiakin on olennaista tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti niin, että eriarvoisuus ei kasva. Esimerkiksi juuri työelämän muutoksia täytyy voida tehdä hallitusti.
Ilmastonmuutos saattaa lisätä pandemioiden uhkaa. Ollaanko 2030-luvulla nykyistä valmiimpia reagoimaan pandemiaan?
Koronapandemia parantaa varmasti yhteiskuntamme kriisinkestävyyttä ja kehittää toimintamalleja myös tulevaisuuden varalle. Vaikka tällaisen maailmanlaajuisen taudin leviäminen ei ollutkaan mikään täysi yllätys tieteen valossa, monet toimet joutuivat nyt vasta ensimmäistä kertaa käytännön testiin. Pandemian torjunnassa olennaisimpia asioita on toimien ajoitus, ja sen kanssa ollaan varmasti viisaampia jatkossa.
Samaan aikaan monen mielestä on sopimatonta pelkästään sen ääneen sanominen, että ilmastokriisin myötä pandemiat yleistyvät ja että koronan kaltaisten virusten taustalta löytyy usein muun muassa eläinten tehotuotanto. Näihin juurisyihin meidän kuitenkin pitäisi puuttua, jotta tulevaisuudessa välttyisimme vastaavilta tilanteilta.
Nuorten ajatuksissa heijastuvat jo tulevat, paljon suuremmat kriisit, kuten ilmaston ja luonnon heikkenevä tila.
Nyt on tärkeää hoitaa akuuttia koronatilannetta, mutta sekin työ menee hukkaan, ellemme tee samalla aidosti kestävämpiä, pitkän aikavälin ratkaisuja. Korona aiheuttaa ymmärrettävästi monissa epävarmuutta ja huolta. Kuitenkin nuorten ajatuksissa heijastuvat jo tulevat, paljon suuremmat kriisit, kuten ilmaston ja luonnon heikkenevä tila.
Elvytys toimii laastarina koronan aiheuttamille akuuteille vaurioille, mutta ainut todellinen lääke on ilmastopolitiikka, joka rajaa lämpenemisen maksimissaan 1,5 asteeseen.
Teksti: Juha Hietanen
Kuva: Salla Merikukka /Allianssi
Lue raportti: Lauri Kokkinen (toim.): ”Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä”