17.2.2021
Vuonna 2035 noin joka kolmas vantaalainen on vieraskielinen. Haastattelimme Vantaan kaupunginjohtajaa Ritva Viljasta Työterveyslaitoksen Hyvinvointia Työstä 2030 -skenaarioraportin nostattamista kysymyksistä. Kaupunginjohtaja pitää kansainvälisyyttä Vantaan vahvuutena ja haastaa suomalaisen yhteiskunnan katsomaan peiliin syrjinnän poistamiseksi.
Kuvassa: Ritva Viljanen
2030- ja 2040-luvulla työikään tulee paljon kaksi- tai monikielisiä toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Miten tämä saadaan voimavaraksi?
Suomalainen työelämä elää ja kehittyy muutoksessa, ja se on jatkossa yhä kansainvälisempi. Vantaan kansainvälisyys antaa tähän hyvän tulevaisuuskuvan.
Toisen ja kolmannen polven ulkomaalaistaustaiset ovat suomalaisia, ja heillä on suomalainen identiteetti, mutta on rikkaus, että moni säilyttää muitakin identiteettejä samaan aikaan. Meillä ei ole mitään syytä epäillä heidän menestystään työmarkkinoilla.
Tärkeintä seuraavina vuosikymmeninä on estää väestöryhmien segregaatio eli eriytyminen koulutuksessa ja sitä kautta työmarkkinoilla. Tulevaisuus on kansainvälinen. Siksi se, että olemme Suomen kansainvälisin kaupunki, on meille vahvuus.Tärkeintä seuraavina vuosikymmeninä on estää väestöryhmien segregaatio eli eriytyminen koulutuksessa ja sitä kautta työmarkkinoilla.
Millä taataan, että vieraskielisen työvoiman kohtelu on reilua ja syrjintäkokemuksilta vältytään?
Katsomalla peiliin. Syrjintä on valitettavan yleistä suomalaisessa työelämässä, ja syytä tähän voimme miettiä jokainen kohdaltamme.
Syrjintä on valitettavan yleistä suomalaisessa työelämässä, ja syytä tähän voimme miettiä jokainen kohdaltamme.
Syrjintä ei kohdistu vain vieraskielisiin, mutta he ovat heikommassa asemassa työmarkkinoilla, eivätkä välttämättä tunne oikeuksiaan suomalaisessa työelämässä. Tästä räikeimpiä esimerkkejä ovat poliisitutkintoihin johtaneet tapaukset, joissa esimerkiksi ravintola- ja rakennusalojen työntekijöitä on kohdeltu ihmisarvoa alentavasti ja heidän vapauttaan on rajoitettu.
Yhteiskuntana meillä on periaatteessa valvonta- ja toimintamallit olemassa, mutta niiden toimivuutta voisimme tarkastella kriittisemmin. Vantaan kaupungilla on käytössä muun muassa henkilöstökyselyt ja TUTKA-järjestelmä, jonka avulla arvioimme omaa kykyämme vastata henkilöstön kokemaan eriarvoisuuteen tai epäasialliseen kohteluun. Korostan silti jokaisen vastuuta toimia tilanteissa, joissa huomaa syrjintää.
Miten voidaan tukea työpaikkojen monimuotoistumista kulttuuris-etnisesti?
Tämä on jossain määrin asennekysymys, kun mietimme rekrytoivia työnantajia. Taustalla vaikuttavat vahvasti myös koulutus- ja osaamistasot, joiden tasa-arvolla voidaan ohjata sijoittumista työmarkkinoilla.
Kaupunki tekee osansa luomalla yhdenvertaisia hyvinvoinnin edellytyksiä kuntalaisille, mutta yritysten ja organisaatioiden vastuulla on huolehtia moninaisuuden toteutumisesta omalta osaltaan. Voimme tehdä näkyvämmäksi moninaisuuden vahvuuksia ja ylläpitää keskustelua tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.
Vantaalla toimii myös maahanmuuttajien osaamiskeskus, joka auttaa vieraskielisiä asukkaitamme sijoittumaan työelämään.
Vantaalla toimii myös maahanmuuttajien osaamiskeskus, joka auttaa vieraskielisiä asukkaitamme sijoittumaan työelämään. Työllisyyspalvelut tarjoavat niin ikään tukeaan.
Ennusteen mukaan vuonna 2035 noin joka kolmas vantaalainen on vieraskielinen. Millaista varautumista tämä vaatii?
Palveluiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta moninaisuus asettaa haasteen. Näkisin, että tulee panostaa koulutusjärjestelmään ja suomen kielen opetukseen, mikä mahdollistaa osallisuuden kaikenlaisista taustoista tuleville.
Samaan aikaan odotettavissa on, että yrityksemme kansainvälistyvät ja monikielisyys on arkipäivää toimintaympäristössämme.
Kielitaito avaa Vantaalle myös mahdollisuuksia ja potentiaalia.
Kielitaito avaa Vantaalle myös mahdollisuuksia ja potentiaalia, jonka hyödyntämistä meidän tulee avoimin mielin kehittää. Kun osaa kieltä, ei syrjäydy tiedosta eikä vuorovaikutuksesta.
Millä tavoin maahanmuutto ja vieraskielisten maassamuutto saadaan poikimaan työpaikkoja?
Vastakysymys: Millä tavalla suomalainen yhteiskunta ja työmarkkinat voivat paremmin mahdollistaa ulkomaalaisten työluvat ja työllistymisen ja suvaita laajemmin vieraskielisyyttä?
Työmarkkinoidemme rakenteelliset ongelmat ja tähän kokonaisuuteen liittyvä byrokratia eivät auta eivätkä ratkaise maahanmuuttoa ja työllisyyttä. Tämä on kansallisen tason haaste.
Maahanmuuttajat perustavat yrityksiä muita aktiivisemmin.
Maahanmuuttajat perustavat yrityksiä muita aktiivisemmin, ja jo nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen avoimemmin kuin suomen- tai ruotsinkieliset nuoret. Tämä antaa hyvän lähtökohdan.
Mitkä ovat parhaita tapoja tukea ulkomaalaistaustaisten yrittäjyyttä?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa palvelualan yrityksistä on maahanmuuttajataustaisten perustamia. Keinot heidän yrittäjyytensä tukemiseen ovat pitkälti samanlaisia kuin muidenkin kohdalla. Esimerkiksi meillä Vantaalla Elinkeinopalveluiden yrityspalvelut tarjoaa neuvontaa ja opastusta aloitteleville yrittäjille.
On aloja, joilla kielitaidolla ei ole niin suurta merkitystä työn kannalta, mutta erilaiset lupaprosessit ja yrittämiseen liittyvä paperityö täytyy pystyä hoitamaan. Näihin asioihin varmasti tarvitaan apua.
Eri koulutusasteilla voisi entistä vahvemmin tuoda esiin yrittäjyyttä uravaihtoehtona – tästä hyötyisivät kaikki, eivät vain maahanmuuttajataustaiset.
Kuten aikaisemmin on tullut mainittua, kaikki lähtee koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä – siitä että on perustyökalut olemassa. Eri koulutusasteilla voisi entistä vahvemmin tuoda esiin yrittäjyyttä uravaihtoehtona ja rakentaa siihen liittyviä opintokokonaisuuksia. Tästä hyötyisivät kaikki, eivät vain maahanmuuttajataustaiset.
Ulkomaalaistaustaiset naiset työllistyvät huonommin kuin miehet. Mitä tälle on tehtävissä?
Tämä ilmiö on monimutkainen, eikä ilmiöön ole helppoja tai nopeita ratkaisuja. Siihen liittyy patriarkaalisia perinteitä, kielitaidon puutetta, naisen asemaan liittyviä kulttuurisia tapoja ja jossain määrin tiedon puutetta suomalaisesta työelämästä.
Työllistyminen on yksi kotoutumisen osa-alue, ja kokonaisvaltaisen kotouttamistyön avulla tähän voidaan vaikuttaa. Toisaalta, kun katsotaan ilmiötä kansainvälisesti, emme ole poikkeus. Kenties suomalaisessa työelämässä pitäisi olla enemmän vaihtoehtoja myös osa-aikatyön tekemiseen.
Meidän tulee tietenkin tukea työn ja perheen yhdistämistä. Ilmiöön ei voi tarttua ilman maahanmuuttajanaisten omia näkemyksiä ja heidän osallistamistaan työllistymisen esteiden purkamiseen.
Vantaalla joka kolmas uusi yritys on maahanmuuttajan perustama ja naisyrittäjyys on yleistä.
Vantaalla joka kolmas uusi yritys on maahanmuuttajan perustama ja naisyrittäjyys on yleistä. Elinkeinopalvelumme tukevat ja auttavat yritystoiminnan aloittamisessa. Lisäksi tulee muistaa, että maahanmuuttajanaiset ovat paremmin koulutettuja kuin miehet. Kun joustavasti autamme koulutuksen täydentämisessä, se auttaa työllistymään.
Vantaalla väkiluvun kasvu on ollut koko maan nopeinta jo vuosikymmenen. Miten kehitys pidetään hallinnassa?
Muuttoliikettä on vaikeaa ennustaa ja vielä vaikeampaa hallita. Aktiivinen asuntorakentaminen ja asuntopolitiikka ovat kaupungin keinoja, ja olemme halunneet tarjota niin yrittäjille kuin uusille asukkaille hyviä asuin- ja työpaikka-alueita.
Erilaisilla globaaleilla tapahtumilla voi olla yllättäviä vaikutuksia muuttoliikkeisiin, kuten olemme koronapandemian aikana nähneet. Tällä hetkellä ihmisten liikkuvuus on kaventunut huomattavasti kansainvälisesti, mutta koronakaan ei pysäyttänyt vahvaa muuttoliikettä Vantaalle. Samalla on kuitenkin Suomen sisällä nähty erikoisia ilmiöitä, kuten Helsingin ja Espoon muuttotappiot.
Vantaan pääasiallinen suunta tulevaisuudessakin on väestönkasvu.
Huolimatta näistä ilmiöistä Vantaan pääasiallinen suunta tulevaisuudessakin on väestönkasvu, johon pyrimme vastaamaan palvelutarjonnassa siten, että sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kantokykymme säilyvät. Toisin sanoen kasvun mukanaan tuomien ilmiöiden hallinta on meidän päivittäistä, pitkäjänteistä työtämme.
Olemme vastaanottaneet Suomen suurinta muuttoliikettä jo vuosikymmenet. Vantaalla on tästä kokemusta ja pärjäämme hyvin.
Teksti: Juha Hietanen
Kuva: Vantaan Kaupunki
Lue raportti: Lauri Kokkinen (toim.): ”Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä”