2.2.2021
Monipaikkatyö, verkostomaisuus, kuormituksen hallinta, osaamisen kehittäminen... Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tutustui Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä 2030-skenaarioraporttiin ja pohtii haastattelussa, mitä suomalaiset yrittäjät voivat tehdä myönteisen tulevaisuuden mahdollistamiseksi.
Kuvassa: Mikael Pentikäinen
Työurat saavat uusia muotoja ja moninaistuvat. Millaisia isoja muutoksia työssä näkyy jo nyt?
Yksi muutos on monipaikkatyön kasvu, jota korona on voimakkaasti kiihdyttänyt. Jopa puolet Suomenkin työvoimasta eli 1,2 miljoonaa työelämässä olevaa voi tehdä jatkossa monipaikkatyötä eli työskennellä työpaikalla, kotona, vapaa-ajan asunnollaan tai jossain muualla. Tyypillisintä tulee olemaan työympäristön vaihtelu, mutta sadattuhannet siirtyvät kokonaan etätöihin. Tämä muuttaa väistämättä työelämää, lisää työn itsenäisyyttä ja muuttaa johtamisen luonnetta.
Monipaikkatyö muuttaa väistämättä työelämää, lisää työn itsenäisyyttä ja muuttaa johtamisen luonnetta.
Kyselytutkimusten perusteella näyttää siltä, että monipaikkatyö lisää työn tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä. Siksi muutos on pääosin tervetullut. Muutoksella on myös kielteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi palveluiden kysyntä vähentynyt merkittävästi Helsingin keskustassa, kun korona on vienyt turistit ja monipaikkatyö on vähentänyt keskustassa työssä käyvien määrää.
Toinen iso muutos on yrittäjyyden kasvu: yrittäjyys tulee alalle kuin alalle. Yhä useampi toimii työuransa aikana yrittäjänä – monet yhtä aikaa palkkatyön kanssa. Tämä on tapa saada työelämään enemmän joustoa ja vapautta erityisesti erilaisissa siirtymävaiheissa, myös työpaikkojen välissä. Toisaalta monella taloudellinen epävarmuus lisääntyy, koska sosiaaliturvajärjestelmä tunnistaa huonosti yhtäaikaisen yrittäjyyden ja palkkatyön.
Yhä useampi on yksinyrittäjä eli työllistää itsensä mutta verkoston osana. Verkostoyrittäjyydestä tulee uusi työnantajayrittäjyyden muoto. Siinä verkoston jäsenet palvelevat asiakkaitaan yhdessä.
Skenaarioraportin mukaan organisaatiot kevenevät eivätkä esihenkilöt tunne tarkoin verkostojensa ihmisten työtä. Mitä riskejä näet?
Etätyön kasvu lisää työn itsenäisyyttä ja voi – jos lähijohtaminen ei toimi – johtaa siihen, että työntekijä jää yksin. Tutkimukset osoittavat, että tilanne on erityisen hankala nuorille työntekijöille, jotka tarvitsevat työssään enemmän muiden tukea ja ohjausta. Tämä voi lisätä epävarmuutta ja vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen. Hyvässä työyhteisössä työntekijä saa tarvittavan tuen – sekä kollegoiltaan että ennen kaikkea esimiehiltään.
Kun työntekijät hyppivät eri projekteissa, yhden työtaakka voi häiritä muita projekteja. Miten yritykset vastaavat haasteeseen?
Jokaisessa työyhteisössä on ihmisiä, jotka ovat erityisen hyviä jossain tai hoitavat tehtävää, jota tarvitaan monissa projekteissa. Heidän kuormituksensa voi kasvaa. Ihmisen itsensä ja koko työyhteisön pitäisi luoda järjestelmiä, jossa priorisoidaan ja pidetään jokaisen työtaakka kohtuuden mitoissa. Tämä ei ole helppoa matriisiorganisaatioissa, joissa usein puuttuu selkeä esimies ja joissa toimeksiantoja voi tulla eri suunnista.
Monipaikkatyö voi tehdä tilanteen hallinnan vielä vaikeammaksi, koska kollegaa ja tämän hyvinvointia ei voi enää samalla tavalla nähdä ja aistia kuin tilanteessa, jossa ollaan samassa tilassa yhdessä työpaikalla. Tässä tilanteessa pitää hakea organisatorista selkeyttä ja panostaa lähijohtamiseen. Esimiehen pitää muistaa kysyä, miten alainen voi ja onko hänellä töitä liikaa tai liian vähän.
Esimiehen pitää muistaa kysyä, miten alainen voi ja onko hänellä töitä liikaa tai liian vähän.
Skenaarioraportin mukaan elämä ylikuumentuu, ja työ on keskeinen syy siihen. Uskotko tähän?
Näin voin uskoa. Siihen on vaikuttanut muun muassa se, että työ on monella aina mukana kännyköissä ja jopa kelloissa, ja työtehtäviä voi tehdä missä vain. Jos työviestintä on aina käsillä, on selvää, että se johtaa helposti ainakin työelämän ylikuumenemiseen.
Mitä yrityksissä voidaan tehdä kuormittavuuden vähentämiseksi?
Monipaikkatyön kasvu johtaa siihen, että työn ja vapaa-ajan rajan vetäminen voi olla entistä vaikeampaa, kun töitä tehdään kotona tai mökeillä samassa ympäristössä, jossa vietetään vapaa-aikaa. Toisaalta monipaikkatyö näyttää myös vähentävän kuormitusta, koska työmatka-aika vähenee merkittävästi ja jää aikaa arjen askareihin. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että erityisesti lapsiperheiden arjelle sillä on kuormitusta vähentävä vaikutus. Siksi näen monipaikkatyön lisäämisen yhtenä mahdollisuutena vähentää kuormitusta ja ylikuumenemista. Pitää olla kuitenkin mahdollisuus siirtyä työntekoon kodin ulkopuolelle, sillä kaikille työ kotona ei ole optimaalinen vaihtoehto.
Työelämän muutoksessa työajan merkitys vähenee. Kun olemme monipaikkatyössä, työnantaja on kiinnostuneempi työn tuloksista kuin työhön käytetystä ajasta. Työnantajaa ei ehkä enää kiinnosta, milloin työ tehdään, kunhan se tehdään. Tämä haastaa nykyistä säätelyjärjestelmäämme, joka perustuu voimakkaasti työaikaan. Keskustelut kiky-tunneista ja -minuuteista näyttävät tässä asetelmassa naurettavilta.
Jatkossa korostuu voimakkaasti itsensä johtamisen taito. Jokaisen pitää tunnistaa voimavaransa, vahvuutensa ja heikkoutensa sekä tapansa toimia tiimissä ja erityisesti kuormituksen kasvaessa. Jos itsetuntemus on vahvaa, osaa myös ajoissa reagoida – vaikka lähteä ulos lenkille kesken etätyöpäivän, jotta jaksaa paremmin ja hallitsee kuormitusta.
Työnantajaa ei ehkä enää kiinnosta, milloin työ tehdään, kunhan se tehdään. Tämä haastaa nykyistä säätelyjärjestelmäämme, joka perustuu voimakkaasti työaikaan.
Työelämä vaatii osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Kenen vastuulla se on Suomessa? Mitä yritykset voivat tehdä?
Osaamisen päivittäminen on jokaisen omalla vastuulla. Yhteiskunta ylläpitää laadukasta osaamis- ja sivistysjärjestelmää, johon kuuluvat oppilaitosten lisäksi muun muassa kirjastot. Työnantajan pitää tarjota osaamisen päivittämiseen mahdollisuuksia esimerkiksi tarjoamalla koulutusta ja järjestämällä siihen aikaa ja tilaisuuksia, mutta työntekijän pitää olla itse aktiivinen – tarttumalla työnantajan ja muun yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja opiskelemalla itse. Yrityksillä on tietenkin tässä iso rooli, koska ne tietävät parhaiten sen erikoisosaamisen, jonka varaan yritys rakentaa omia kilpailuetujaan.
Työnantajan on myös tärkeä tarjota työntekijälle erilaisia työtehtäviä ja sillä tavalla varmistaa, että tämän osaaminen kehittyy. Jos työ on aina samaa tekemistä, se voi johtaa siihen, että työntekijän ammatillinen osaaminen ei laajene, ja tämä voi tehtävän loppuessa vaikeuttaa hänen jatkomahdollisuuksiaan.
Työnantajan on myös tärkeä tarjota työntekijälle erilaisia työtehtäviä ja sillä tavalla varmistaa, että tämän osaaminen kehittyy.
Teksti: Juha Hietanen
Kuva: Suomen Yrittäjät
Lue raportti: Lauri Kokkinen (toim.): ”Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä”