3.3.2021
Alustatyön yleistyminen voi mullistaa globaalit työmarkkinat. Alustataloutta tutkinut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila vastaa haastattelussa Hyvinvointia työstä 2030-luvulla -skenaarioraportin herättämiin kysymyksiin. Mattila peräänkuuluttaa kansallista sääntelyä ja kansainvälisiä sopimuksia alustayritysten työntekijöiden turvaksi.
Kuvassa: Maija Mattila
Digitaalisia alustoja hyödyntävää alustatyötä tehdään Suomessa vielä verrattain vähän. Millaisia odotuksia on sen yleistymiseksi?
Monet asiantuntijat ovat ennustaneet alustamaisen työskentelyn lisääntyvän tulevaisuudessa. Mielestäni kehitys ei ole vääjäämätöntä, vaan siihen vaikuttaa muun muassa se, mihin suuntaan sääntelyä kehitetään.
Alustatalous voi yleistyä, koska alustayritykset laajentuvat uusille markkinoille siksi, että perinteiset alat ottavat käyttöön alustataloudesta tuttuja työtapoja, kuten työn ulkoistamisen yrittäjänä työskenteleville yksilöille. Molempiin näistä voidaan vaikuttaa sääntelyllä.
Miten alustatalouden työoikeudet poikkeavat muun talouden työoikeuksista?
Eivät ne siinä mielessä poikkea, että työntekijän asemaa säätelevä peruskehikko pätee samalla tavalla alustataloudessa kuin muuallakin. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet on sidottu työsuhteeseen, ja työtä saatetaan tehdä työsuhteessa tai yrittäjänä sekä alustataloudessa että perinteisessä toimintaympäristössä.
Alustataloudessa työtä teetetään toisinaan ilman työsuhdetta silloinkin, kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.
Näyttää kuitenkin siltä, että alustataloudessa työtä teetetään toisinaan ilman työsuhdetta silloinkin, kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. Ilmiö ei ole uusi eikä liity pelkästään alustatalouteen, mutta alustatalous nostaa sen ikään kuin uudelle tasolle, kun katsotaan alustayritysten kasvua ja sitä määrää henkilöitä, joita tämä koskee.
Kysymys työsuhteisuudesta on myös siinä määrin keskeinen monille alustayrityksille, että ne ovat valmiita panostamaan rahallisesti kamppailuun siitä, että ne saavat pitää yrittäjämallinsa.
Alustatalouden kehittäminen kaikille reiluksi edellyttää sääntelyä, joka suojaa heikompaa osapuolta.
Alustataloudessa toimii ääripäissä globaaleja teknologiajättejä ja matalapalkkaisia keikkatyön tekijöitä. Onko alustataloutta mahdollista kehittää kaikille reiluksi?
Kaikki on mahdollista, mutta valta-, resurssi- ja informaatioepäsuhdat täytyy tunnistaa. Alustataloudessa todellakin operoi jättimäisiä yrityksiä, joilla on resurssit ostaa pienemmät kilpailijat markkinoilta pois. Epäsuhdat eivät siis koske pelkästään yritysten ja yksilöiden suhdetta vaan myös yritysten keskinäistä suhdetta. Alustatalouden kehittäminen kaikille reiluksi edellyttää sääntelyä, joka suojaa heikompaa osapuolta. Työntekijöiden kollektiiviset neuvotteluoikeudet ovat yksi keskeinen tekijä alustatalouden tekemisessä reiluksi.
Skenaarioraportin synkein näkymä on, että huomattava osa Suomessa asuvista työikäisistä tekee pakon edessä vähintään sivutyötä kansainvälisille alustoille. Miten todennäköisenä tätä pidät?
En pidä tätä kovin todennäköisenä, mutta en täysin mahdottomanakaan. Näin voi käydä siinä tapauksessa, että Suomessa ei enää tulisi toimeen yhden työn palkalla eikä sosiaaliturva täydentäisi palkkaa riittävästi.
Toki pienipalkkaisissa palvelualojen tehtävissä monet tekevät vastentahtoisesti osa-aikatyötä, mikä lisää todennäköisyyttä tarpeelle ottaa vastaan sivutyötä. Kuitenkaan kehitys ei ole vääjäämätöntä, vaan siihen vaikutetaan muun muassa talous-, työmarkkina- ja sosiaalipolitiikalla.
Valoisimman näkymän mukaan alustatyötä aletaan tukea sosiaalisin innovaatioin. Näin alustatyöstä voisi tulla varteenotettava vaihtoehto palkkatyölle. Mitä ajattelet tästä?
Alustan kautta työskentely ei itsessään tarkoita, että työ olisi välttämättä yrittäjätyötä. Toki näin usein on. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että työtä välittäviä alustoja kehitetään.
Suurempi ongelma mielestäni on alustojen ympärillä oleva sääntely ja ennen kaikkea sen toimeenpano. Sääntely ja toimeenpano pitää saada kuntoon, jotta alustatyötä tekevillä olisi oikeus neuvotella kollektiivisesti työehdoistaan ja pääsy riittävän sosiaaliturvan piiriin.
Skenaarioraportin mukaan suurin kasvupotentiaali globaalisti on alustoilla, jotka välittävät asiantuntijatyötä. Miten tätä arvioit?
Koen alustatyön kasvun arvioimisen kaiken kaikkiaan hankalaksi, koska kyse ei ole luonnonvoimasta, vaan siihen vaikuttaa sääntely. Alusta-asiantuntijatyön kasvupotentiaali piilee varmaankin siinä, että erityistaitoja osaavien freelancereiden markkinat laajenevat, ja ovat jo laajentuneet globaaleiksi.
Epäilen, että suomalaiset eivät menesty globaaleilla markkinoilla kovin hyvin – paitsi tietysti, jos hinnat dumpataan täälläkin.
Suomalaisten freelancereiden kannalta hankaluutena tietysti on hintataso, kun globaaleilla markkinoilla pitäisi kilpailla halvempien maiden hintojen kanssa. Tämän vuoksi epäilen, että suomalaiset eivät menesty globaaleilla markkinoilla kovin hyvin – paitsi tietysti, jos hinnat dumpataan täälläkin. Toinen vaihtoehto on, että suomalaisilla on tarjota markkinoille sellaista erityisosaamista, mitä muualta ei löydy.
Millaisia kilpailu- ja työsäädännöllisiä rajoituksia odotat alustatyöhön?
Eurooppalaisissa yhteyksissä on otettu esille EU:n kilpailulainsäädännön ongelmallisuus koskien yksinyrittäjien järjestäytymisoikeutta tai paremminkin sen puutetta. Mikäli alustatyö yleistyy kuten on ennustettu, uskon, että EU:n piirissä syntyy todellista painetta muuttaa kilpailulainsäädäntöä.
Toinen suuri kysymys on alustatyöntekijöiden työsuhteisuus. Nähtäväksi jää, miten kaksi ruokalähettiyhtiötä toimivat Suomessa nyt, kun työneuvosto lausui viime lokakuussa ruokalähettien olevan työsuhteessa. En näe näitä rajoituksina vaan keinoina turvata heikomman osapuolen eli työntekijän oikeudet.
Millaisia seurauksia alustatyön yleistymisellä globaalisti on työmarkkinoille?
Mielestäni seuraukset ovat valtavia ennen kaikkea siksi, että monien alustayhtiöiden tapa toimia murtaa työnteon ympärille rakennettua turvaverkkoa.
Yksi näistä on työntekijöiden järjestäytymisoikeus, joka on mahdollistanut työehdoista neuvottelun tasavertaisesti työnantajien kanssa.
Työ sinänsä ei vähene – on vain löydettävä keinot liittää tämä työn tekemisen tapa osaksi hyvinvointivaltiota.
Toinen on työsuhteisuuden ympärille rakennettu sosiaalioikeuksien järjestelmä. Mitä tapahtuu vakuutusperustaiselle sosiaaliturvalle, jos tulevaisuuden yritykset eivät osallistu sosiaaliturvajärjestelmän rahoitukseen työnantajamaksujen kautta?
Toisaalta työ sinänsä ei vähene – on vain löydettävä keinot liittää tämä työn tekemisen tapa osaksi hyvinvointivaltiota.
Minkä verran alustatyön kehittymiseen voidaan Suomessa vaikuttaa?
Työelämän sääntelyhän on pääasiassa kansallista sääntelyä, tietysti kansainväliset sopimukset huomioiden. Siinä mielessä alustatyön kehittymiseen Suomessa voidaan myös vaikuttaa Suomessa.
Mitään yhteiskunnan osa-aluetta ei pitäisi lähestyä luonnonvoimana.
Sen sijaan alustatyön kehittymiseen globaalisti pitäisi vaikuttaa EU-tasolla ja muilla kansainvälisillä foorumeilla kuten ILO:ssa. Ajattelen, että mitään yhteiskunnan osa-aluetta ei pitäisi lähestyä luonnonvoimana, vaan toimintaympäristömme on ihmisen toiminnan ja julkisen päätöksenteon tulosta, niin myös alustatalous ja alustatyö.
Teksti: Juha Hietanen
Kuva: Kalevi Sorsa -säätiö
Lue raportti: Lauri Kokkinen (toim.): ”Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä”