Mitä?

Arvioi ja kehitä työpaikan työoloja palautumisen näkökulmasta. Kysely soveltuu osaksi työpaikan säännöllistä riskien arviointia ja työterveysyhteistyötä.

Kenelle?

Johtajille, esihenkilöille, HR:lle, työsuojelulle ja työntekijöiden edustajille sekä työterveyshuolloille. 

Hyödyt?

Laskuri auttaa ymmärtämään palautumiseen liittyviä haasteita organisaatiossa ja varmistamaan, että työpaikan käytänteet tukevat palautumista ja jaksamista työssä. 

Mitä Palautumislaskurista saa? 

Laskurista saa välittömän palautteen palautumiskäytäntöjen tilanteesta omassa organisaatiossa tai yksikössä. Laskuri myös suosittelee vastausten perusteella keinokortteja, joiden avulla voi ottaa käyttöön palautumista edistävät toimintamallit. 

Keinokortteja on neljä:

  1. Työpäivän aikaiset keinot parempaan palautumiseen etä- ja lähityössä
  2. Työsidonnaisuuden hallinta kehityskeskustelujen avulla
  3. Työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
  4. Vuorotyön kuormittavuuden vähentäminen hyvällä vuorosuunnittelulla

Palautumislaskuria kannattaa käyttää uudestaan kehittämishankkeiden valmistuttua ja arvioida tehtyjen kehitystoimien onnistumista. Saamme silloin myös Työterveyslaitokselle palautetta keinokorttien hyödyllisyydestä.

  • Ohjeet Palautumislaskurin käyttöön

    • Palautumislaskuri auttaa

      • ymmärtämään palautumiseen liittyviä haasteita organisaatiossa. Onko esimerkiksi työpäivät ja tauot ajoitettu oikein niin työnantajan tiloissa kuin etätyössäkin? Onnistuuko palautuminen päivittäin työssä ja työpäivien välillä? 
      • varmistamaan, että työpaikan käytänteet tukevat palautumista ja jaksamista työssä. 
      • selvittämään ja ratkaisemaan palautumisen kannalta kriittiset haasteet.
      • arvioimaan henkilöstön kehittämistarpeita.

      Palautumislaskuria kannattaa käyttää tiiminä siten, että ryhmään osallistuu johdon/esihenkilöiden, HR:n ja työsuojelun sekä työntekijöiden edustajia. Myös kehittämistoimista on hyvä sopia yhdessä. 

      Kysely tulisi suunnata organisaation osaan/työntekijäryhmään, jonka palautumiseen liittyvät käytänteet tunnetaan. Tämän organisaation osan/yksikön johdon on hyvä osallistua kyselyyn vastaamiseen.

      Kyselyyn vastaamista ei voi keskeyttää. Tämän vuoksi kysymykset kannattaa käydä läpi etukäteen, jotta tietoja voidaan tarvittaessa etsiä valmiiksi jo ennen ryhmänä vastaamista. Kysymykset löytyvät alta katso Palautumislaskurin kysymykset etukäteen -kohdasta.

      Vastaajaorganisaatioita tai vastaajia ei voida tunnistaa jälkikäteen. Työterveyslaitoksen asiantuntijat käyttävät tallentuvia tietoja ryhmätasolla palautumiseen liittyvien käytäntöjen tutkimiseen eri toimialoilla. Tietoja hyödynnetään Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, ja niistä raportoidaan esim. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla. Vastaamalla Palautumislaskuriin annatte suostumuksen osallistua tutkimukseen.

  • Katso Palautumislaskurin kysymykset etukäteen

    • Tietoja Palautumislaskuriin vastaamiseen voi löytyä esimerkiksi  seuraavista järjestelmistä:

      • johdon ja HR:n ohjeet ja päätökset
      • HR-järjestelmät
      • työaikakirjanpito
      • aiemman kyselyt.

      Palautumislaskurin kysymykset

      • Voivatko työntekijät yleensä säädellä sekä työ- että vapaa-aikojaan?
      • Onko organisaatiossanne sovittu, että työ tehdään työaikana ja/tai ehdoista missä tapauksissa työntekijöiden tulee olla tavoitettavissa vapaa-ajalla?
      • Onko organisaatiossanne henkilöitä, jotka tekevät jatkuvasti 50 tuntia tai sitä pitempää työviikkoa?
      • Onko kehityskeskustelut ohjeistettu siten, että siellä käsitellään vuosittain työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä?
      • Mikäli organisaatiossanne matkustetaan paljon, oletteko sopineet palautumisesta tai vapaa-ajan järjestelyistä matkapäivien jälkeen?
      • Näyttääkö organisaation johto esimerkkiä siitä, että työ pyritään tekemään vain työaikana?
      • Tehdäänkö työpaikallanne yleisesti etätyötä tai etä- ja lähityön yhdistelmää (hybridityötä)? Niillä, joilla työ sallii etätyön, kuinka usein siihen on mahdollisuus?
      • Onko työpaikallanne arvioitu ja tunnistettu työn fyysiset, psykososiaaliset ja kognitiiviset kuormitustekijät?
      • Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan fyysisen kuormituksen esimerkiksi turvallisilla työtavoilla, työtila- ja työympäristöratkaisuilla sekä hyödyntämällä työ- ja apuvälineitä?
      • Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan psykososiaalisen kuormituksen esimerkiksi vahvistamalla vaikutusmahdollisuuksia työn tekemiseen, määrittelemällä selkeästi työn tavoitteet ja vastuut, kohtuullisella työmäärällä sekä kehittämällä työyhteisön vuorovaikutusta ja yhteistyön toimivuutta?
      • Oletteko kehittäneet ja ylläpitäneet riittävästi hyviä käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllisyyttä työyhteisössänne?
      • Oletteko minimoineet työstä aiheutuvan kognitiivisen kuormituksen esimerkiksi työjärjestelyillä, arvioimalla työmäärän realistisesti ja varmistamalla työrauhan keskittymistä vaativalle työlle minimoimalla keskeytykset ja häiriötekijät?
      • Onko teillä palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä esimerkiksi kokousten määrään, pituuteen ja ajoitukseen liittyen?
      • Onko työpaikalla ja etätyössä mahdollista pitää päivittäin lounas-, kahvi-, ja mikrotaukoja?
      • Onko teillä käytäntöjä, jotka kannustavat työmatka- ja työpaikkaliikuntaan?
      • Onko organisaatiossa henkilöitä, joilla on useampi kuin yksi alle 11 tunnin vuoroväli viikoittain, on yövuorojen jälkeen alle 28 tuntia vapaata, on yövuorojen välissä vain yksi vapaapäivä, viikkolepo voi olla alle 35 tuntia, on yksittäisiä vapaapäiviä viikoittain?

Asiantuntijat

Tutkimusprofessori Mikko Härmä, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, johtava tutkija Virpi Ruohomäki ja tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen, Työterveyslaitos

Autamme maksutta alkuun työkalun käytössä

Tilaa esittely

Palaute ja lisätiedot

mielenterveyden.tyokalupakki@ttl.fi
↑   takaisin ylös