Päivitetty 3.9.2021
Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa.

Työpaikat ja koko yhteiskunta pysyvät toimintakunnossa vain, jos COVID-19-tartunnat ehkäistään, selvitetään ja jäljitetään.

Ohjaa työntekijät, joilla on COVID-19-oireita, tekemään oireiden arviointi Omaolo-palvelussa tai ottamaan yhteyttä puhelimella terveydenhuoltoon, josta tarvittaessa ohjataan näytteenottoon. 

Sairastuneiden tunnistuksesta seuraa terveydenhuollon toimijoiden tekemä tartuntojen selvittämisen ja jäljittämisen ketju, joka voi johtaa myös työntekijöiden karanteeneihin.

Suosittele työntekijöitä lataamaan Koronavilkku-sovellus puhelimeen. Koronavilkun käyttö nopeuttaa altistuneiden tavoittamista ja hidastaa viruksen leviämistä.

Varautumisryhmä koordinoi varotoimia

On suositeltavaa perustaa työpaikallenne ryhmä, joka ottaa vastuun COVID-19 tartuntojen torjuntatoimiin ja epidemian aiheuttamien muutosten hallintaan.  

Ryhmä koordinoi varautumista ja viestintää työntekijöille, pitää varautumissuunnitelman ajan tasalla ja antaa ohjeita tarvittaessa liittyen esimerkiksi työjärjestelyihin, suojautumiseen, siivoukseen, sairaustapauksiin tai yhteiskunnan rajoitustoimenpiteiden vaikutuksiin. Ryhmä seuraa valtakunnallista ja alueellista tilannetta, Valtioneuvoston, STM:n ja muiden ministeriöiden ohjeita sekä AVI:n, THL:n ja Työterveyslaitoksen ohjeita. Ryhmä arvioi myös erilaisten skenaarioiden, esimerkiksi mahdollisten karanteenien vaikutusta toimintaan ja toimitusketjuihin. 

Tartuntataajuuuden laskiessa ja rokotettujen ryhmän kasvaessa on syytä laatia työpaikallsuunnitelma siirtymiselle kohtnormaalimpaa arkea (ns.exit –strategia). Suunnitelmassa on syytä hyödyntää pandemian aikana opitut asiat.

Alueellisen tilanteen sairaanhoitopiireittäin voi tarkistaa THL:n sivuilta.

Työturvallisuus ja riskien arviointi

  • Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
  • Kun työpaikan olosuhteet muuttuvat, työnantajan pitää päivittää laatimansa riskien arviointi ja arvioida muutosten merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle nyt erityisesti COVID-19 tartuntataudille altistuminen huomioiden. Riskien arvioinnissa voi käyttää tukena työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoita. Riskinarvioinnin perusteella työpaikan ohjeita ja menettelytapoja täydennetään ja päätetään torjuntatoimista.
  • Covid-19-tartuntoja vastaan tehdyt torjuntatoimet suojaavat niin työntekijöitä, asiakkaita kuin yhteistyökumppaneitakin. Torjuntatoimien tavoite on suojata myös yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.
  • Ensisijaiset torjuntatoimet koronviruspandemian aikana ovat töiden järjestäminen uudella tavalla, turvaväleistä, hygieniasta ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen. Vasta näiden toimien jälkeen on syytä harkita hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä.
  • Jos työpaikalla esiintyy tartuntaketju, on ketjun syntymiseen liittyvöt tekijät analysoitava huolellisesti ja analyysin perusteella ryhdyttävä uusiin, tehokkaampiin toimiin lisätartuntojen ehkäisemiseksi.
  • Huomioikaa mahdollisesti lisääntyvä yksintyöskentely riskienarvioinnissa ja työntekijöiden perehdytyksessä.
  • Työnantajan tulee pitää luetteloa niistä henkilöistä, jotka ovat altistuneet koronavirukselle työssään. 
  • Ks. AVI työsuojeluvastuualueen tiedote: Työnantajan tulee luetteloida koronalle työssään altistuneet henkilöt (10.3.2021)
  • Ks. sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 29.10.2020 Työntekijöiden suojelua biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta tehostetaan.
  • Ks. Koronavirus - Työsuojelu (tyosuojelu.fi)
  • Ks. THL: Koronavirus ja sisäilman turvallisuus

     

Viestintä ja perehdytys

  • Perehdyttäkää työtekijät uusiin tehtäviin ja varmistakaa riittävä osaaminen.
  • Opastakaa ja valvokaa, että työntekijät toimivat ohjeiden mukaisesti.
  • Huolehtikaa työntekijöiden fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta näinä poikkeuksellisina aikoina. Varmistakaa työntekijöiden riittävä palautuminen (ks. Ohje henkisen hyvinvoinnin tueksi, Työterveyslaitos).
  • Panostakaa työpaikalla turvallisuusasioiden viestintään ja huomioikaa yhteisillä työpaikoilla tiedon kulku kaikille työpaikalla toimiville. Tiedottakaa kaikkia samassa tilassa toimivia turvallisuusasioista.

Puhtaus ja hygienia

Varmistakaa, että työpaikka on puhdas ja hygieeninen, koska tartunnan voi saada likaisilta pinnoilta. Toimet auttavat ehkäisemään myös muita tartuntatauteja kuten kausi-influenssaa ja vatsatauteja.

  • Siivousohjeet löytyvät Työterveyslaitoksen verkkosivuilta: Ohjeistus siivoukseen covid-19-tartuntojen ehkäisemiseksi
  • Erityisesti työpaikoilla, jossa työskennellään toisten välittömässä läheisyydessä ja käytetään yhteisiä työvälineitä, tulee huolehtia hyvästä hygieniasta ja yleisestä puhtaudesta.
  • Myös laitteiden näppäimistöt ja muut työvälineet pitää puhdistaa säännöllisesti. Pyytäkää laitevalmistajilta ja -toimittajilta ohjeita laitteiden ja työvälineiden puhdistamiseen sekä varatkaa puhdistusvälineet helposti saataville.
  • Varmistakaa tehokas ilmanvaihto tiloissa epäpuhtauksien välttämiseksi.
  • Ilmanvaihtojärjestelmissä ei suositella palautusilman käyttöä pandemian aikana (jos palautusilmaa käytetään, suodatustason tulee olla korkea)
  • Opastakaa säännölliseen ja oikein tehtyyn käsienpesuun (THL:n video) ja muistuttakaa yskimishygieniasta (THL:n video).
  • Varmistakaa, että käsienpesuun on mahdollisuus kaikilla työpaikalla kävijöillä, myös yhteistyökumppaneilla ja alihankkijoilla. Jos käsienpesu ei ole mahdollista, pitäkää alkoholipitoista käsihuuhdetta saatavilla.
  • Muistakaa toimia itse ohjeiden mukaisesti, johdon ja esimiesten esimerkki on tärkeää.
  • Kättelyä tulee edelleen välttää.
  • Käsienpesu- ja yskimishygienian ohjeita voi tulostaa THL:n aineistopankista (A4, A3, MP4)
  • Opasteet ja huoneentaulut työpaikoille (Työterveyslaitos)

Etätyö

Koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi lähikontakteja on vältettävä. Etätyö on tehokas keino vähentää koronavirustartuntoja.

Hallitus suosittelee, että tilanteessa, jossa terveysviranomaiset toteavat Covid-19 epidemian olevan alueellisesti kasvussa, kyseisen alueen työpaikoilla siirrytään etätyöhön työtehtävien sen salliessa ja edistetään työjärjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä työpaikoilla.

Vastaavasti tilanteessa, jossa terveysviranomaiset toteavat epidemian olevan väestötasolla kasvussa torjuntatoimista huolimatta, julkisen sektorin työntekijöiden, joiden työtehtävät sen mahdollistavat, tulisi työskennellä etätyössä mahdollisimman laajasti. Hallitus suosittaa vastaavaa laajaa etätyötä myös yksityisille työnantajille.

Etätyö voi asettaa haasteita johtamiselle. Töiden sujuminen, työn mielekkyys ja työntekijöiden jaksaminen on pystyttävä varmistamaan.

Tutustu etätyöohjeeseen (Työterveyslaitos).

Ks. Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön suositus 13.8.2020.

Työpaikan kokoukset ja muut tilaisuudet

  • Huomioi THL:n ja OKM:n 31.5.2021 päivittämä ohje koronavirustartuntojen ehkäisemisestä yleisötilaisuuksien ja yleisten kokoontumisten yhteydessä sekä julkisten tilojen käytössä.
  • Ks. Alueelliset rajoitukset  Usein kysyttyä koronaviruksesta -verkkosivulla (AVI).
  • Työnantajan kannattaa rajoittaa työpaikan tilaisuuksia käyttäen verkkokokouksia sekä noudattaen yllämainittuja ohjeita ja määräyksiä. Työpaikalla kokoontumisista päättää työnantaja riskinarvionsa perusteella.
  • Jos kokoukset ovat välttämättömiä, niissä pidetään aktiivisesti huolta 2 metrin turvaväleistä, kasvomaskien käytöstä sekä käsienpesusta tai käsihuuhteen käytöstä. Osallistujamäärää rajoitetaan, eikä voimakasta äänenkäyttöä ei sallita.
  • Tehokkaan ilmanvaihdon varmistaminen rakennus- ja tilakohtaisesti on tärkeää. Tilojen annetaan tuulettua hyvin ennen seuraavaa kokousta . Suositeltavaa on, että ilma ehtisi vaihtua tilassa vähintään kerran ennen seuraavan henkilöryhmän saapumista (kiinteistöhuollolla on tiedot ilmanvaihtojärjestelmistä ja niiden mitoituksista).
  • Myös nopea ikkunoiden kautta tehtävä ns. ristituuletus sekoittaa ilmaa yleensä tehokkaasti, mikäli tämä on mahdollista ilmanvaihdon toimintatavan ja tiloissa tehtävän toiminnan kannalta

Muut työn järjestelykeinot

  • Käyttäkää mahdollisuuksien mukaan joustavia työaikoja ja jakakaa työntekijät ryhmiin, jotka vuorottelevat esimerkiksi etätöissä.
  • Porrastakaa ruokailuja, taukoja ja työaikoja työntekijäryhmittäin.
  • Huolehtikaa riittävistä, yli 2 metrin turvaväleistä myös tauko-, ruokailu- ja pukeutumistiloissa. Jonotuspaikat voidaan merkitä lattiamerkinnöin.
  • Harkitkaa, tuleeko työpaikalle ottaa käyttöön riskinarvioon perustuva määräys kasvomaskien käytöstä tilanteissa, joissa työntekijöiden kohtaavat toisensa.
  • Järjestäkää verkkokoulutuksia, -tapaamisia ja -kokouksia. 
  • Pyrkikää järjestämään työpisteisiin yli 2 metrin turvaväli. 

Henkilönsuojaimet ja kasvomaskit

  • Työnantajalla on velvollisuus arvioida, onko työntekijöiden käytettävä työssään henkilönsuojaimia tai kasvomaskeja. Ensisijaisesti työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi on kuitenkin käytettävä teknisiä toimia ja työjärjestelyjä.
  • Arvioitaessa suojautumisen tarvetta, on huomioitava myös alueellinen tartuntatilanne.
  • Jos suojautumista tarvitaan, työnantajan pitää hankkia suojavarusteet ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita. Ks. AVI Työsuojelu: Koronasivu ja Suojaimet työssä.

Suojautuminen koronavirustilanteessa

  • Paras suojautumiskeino koronavirusta vastaan on mahdollisimman kattava työntekijöiden rokottautuminen. Työntekijöille voi suositella rokotuksen ottamista. Jos työntekijän on vaikea käydä rokotuksessa vapaa-ajallaan, tulee tartuntatautilain mukaan työnantajan antaa rokotuskäyntiä varten työaikaa.
  • Koronavirustilanteessa ensisijaisia riskinhallintatoimia ovat työn järjestäminen turvallisella  tavalla sekä turvaväleistä, hygieniasta ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen.
  • Henkilönsuojaimia ovat mm. hengityksensuojaimet (FFP1, FFP2 ja FFP3) ja kasvovisiirit. Hengityksensuojaimilla suojataan käyttäjän hengitysteitä.  Venttiilittömät FFP-suojaimet suojaavat myös muita käyttäjän hengitystie-eritteiltä, mutta niitä on raskaampi käyttää työssä kuin venttiilimalleja tai suu-nenäsuojaimia.
  • Työnantaja voi hankkia työntekijöilleen myös kirurgisia suu-nenäsuojaimia, kasvomaskeja ja velvoittaa heitä riskinarvioinnin mukaisesti käyttämään niitä.
    Maskeja voidaan tarvita tilanteissa, joissa turvavälejä ei voida pitää. Myös alueelliset maskisuositukset tulee huomioida.
    Ks. THL:n suositus kasvomaskien käytöstä. Se sisältää suosituksia myös työpaikoille. 

Kasvomaskien  ja hengityksensuojaimien käytön edellytykset on varmistettava 

  • Kasvomaskit voivat olla kertakäyttöisiä tai pestäviä kankaisia. Joissain maskeissa saattaa olla tieto hengitysvastuksesta ja suodatuskyvystä.  Kirurgiset suu-nenäsuojaimet ovat testattuja käyttöturvallisuudeltaan ja tehokkuudeltaan osalta.
  • Työnantajan on varmistuttava, että työssä ja työntekijällä on edellytykset käyttää maskia tai suojaimia oikein. Työympäristön korkea lämpötila sekä mm. iän tuomat fysiologiset muutokset, hengitystie-, sydän- ja verenkiertosairaudet saattavat vaikeuttaa kasvomaskien ja hengityksensuojainten käyttöä. Työterveyshuolto voi tarvittaessa tehdä terveystarkastuksen määrittämään, voiko työntekijältä edellyttää suojainten tai kasvomaskin käyttöä. Jos ei voi, on turvallisuudesta huolehdittava muiden järjestelyiden avulla. Työpaikan turvallisuudesta ei voi tinkiä. Ks. myös Kuuman haittojen hallinta, Työterveyslaitos.
  • Koronavirustartunnalta suojautumisessa hengityksensuojaimia tai kasvomaskeja pitää olla riittävä määrä. Aina, kun suojain on riisuttava, tilalle pitää olla puhdas suojain. Suojain puetaan päälle puhtain käsin. Ennen riisumista ja riisumisen jälkeen kädet puhdistetaan. Käytetyn maskin ulkopintaan ei kosketa ilman, että kädet puhdistetaan sen jälkeen. Uudelleen käytettäville kasvomaskeille on oltava muovipussi, jossa ne viedään pestäviksi.
  • Uudelleen käytettävät kasvomaskit pestään vähintään 60 asteen ohjelmalla tai keitetään pesuainevedessä 5 min, minkä jälkeen ne huuhdotaan ja kuivatetaan puhtaissa olosuhteissa.
  • Kertakäyttöiset suojaimet laitetaan sekajätteisiin. Linkki siivousohjeeseen
  • Kasvomaskit ovat yksi lisäkeino koronavirusepidemian torjunnassa, mutta turvavälejä ja käsihygieniaa ei saa unohtaa. 
  • Tietoa kankaisista maskeista 
  • Tietoa suu-nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista 

COVID-19 tartuntatapa ja taudin vakavuus

Koronaviruksen tartuntatavat muodostavat lähtökohdat torjuntatoimille.
Tarkista eri tartuntatavat ja niiden merkitys THL:n verkkosivulta Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika.

Valtaosa koronavirustartunnan saaneista sairastaa lievän taudin ja toipuu hyvin. Joillakin ihmisillä tauti voi olla vakava. Joillekin taudista voi jäädä pitkäaikaisia oireita. Suurin osa vakavampia oireita saaneista on ollut iäkkäitä henkilöitä, ja monella on lisäksi ollut jokin perussairaus. THL:n tietosivu uudesta koronaviruksesta.

Riskiryhmiin kuuluvat työntekijät

  • Tutustukaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjeeseen riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden suojelemisesta.
  • Jos riskiryhmään kuuluva työntekijä on huolissaan tartuntavaarasta työpaikalla, hänet voi ohjata työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto auttaa riskinarvioinnissa ja voitte yhdessä neuvotella ja sopia mahdollisista muutoksista työjärjestelyissä tai työtehtävissä.

Jos työntekijä sairastuu COVID-19-tautiin

  • Jos työntekijä saa koronavirustartunnan, tartuntatautilääkäri ja hoitava taho ohjeistavat jatkotoimenpiteistä.
  • On suositeltavaa, että työntekijä kertoo työnantajalleen koronavirustartuntaepäilystä, vaikka hänellä ei ole velvollisuutta kertoa terveydentilaansa liittyvää tietoa. Kertominen mahdollistaa sen, että työnantaja  pystyy huolehtimaan muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja täyttämään työturvallisuuslain mukaiset velvoitteensa. 
  • Tartuntatautiepäilyssä ensisijainen toimenpide on etätyön järjestäminen, mikäli se on mahdollista. Jollei etätyön järjestäminen ole mahdollista, tulee turvatoimista sopia työpaikalla ja käyttää  suu-nenäsuojainta. Työnantaja voi neuvotella tarvittavista toimista työterveyshuollon kanssa.
  • Jos epäillään työperäistä koronavirustartuntaa, työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon, jossa aloitetaan selvitys, onko kyseessä ammattitauti.
  • Usein kysytyt kysymykset Koronavilkusta THL:n sivuilla. 
  • Tutustukaa myös Tietosuojavaltuutetun ohjeisiin, joissa kerrotaan mm. työntekijän terveystietojen käsittelystä sairastumistilanteissa.

Sairauspoissaolot ja koronatestit

Pohtikaa, onko työpaikalla tarkoituksenmukaiset ja joustavat sairaslomakäytännöt.

  • Kun työntekijällä on koronavirusinfektioon sopivia oireita, hänellä on oltava mahdollisuus päästä koronatestiin. Ensimmäiseksi hänen kannattaa tehdä oireiden arviointi Omaolo-palvelussa ja ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, josta hänet ohjataan tarvittaessa testiin. Testejä tehdään sekä useiden yksityisten terveyspalvelujen tuottajien toimesta että terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Koronatestit (THL)
  • Ottakaa työpaikalla oma ilmoitus sairaudesta käyttöön. Työterveyslaitos tukee EK:n suositusta ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytännöstä epidemia-aikoina. Tällöin työntekijä voi jäädä sairastamaan kotiin omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta esim. 3–7 päiväksi. EK:n ohje

Matkustaminen ja karanteeni

Lisätiedot:
viestinta@ttl.fi
tai
viestinnän erityisasiantuntija Kristiina Kulha, Työterveyslaitos,
email: kristiina.kulha@ttl.fi

Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut