Päivitetty 3.4.2020  

Ohje suun terveydenhuollon yksiköille COVID-19-epidemian aikana

Sisällys

1. Yleisiä ohjeita henkilökunnalle

2. Potilasohjaus

3. Yleisiä ohjeita suojautumisesta ja vastaanoton hygieniasta

4. Yleisiä ohjeita toimenpiteiden suorittamiseen COVID-19-epidemian aikana

5. Ohje hoidettaessa potilaita, joilla on tai joilla epäillään olevan COVID-19 -infektio

5.1.      Henkilökunnan suojaus COVID-19-potilaiden hammashoidossa

5.2        Toimet potilasvaihdossa

5.3        Toimenpideohjeita COVID-19-potilaiden kiireelliseen hoitoon

5.3.1         Turvotus, absessi

5.3.2         Hammassärky

5.3.3         Muut kiireelliset toimenpiteet

6. Velvollisuus antaa kiireellistä hoitoa sitä tarvitsevalle

 

1.  Yleisiä ohjeita henkilökunnalle

  • Työntekijä ei saa tulla töihin, jos on hengitystieinfektio-oireita.
  • Ulkomailta palaavien tulee sopia työstä poissaolosta ja työhön paluun ajankohdasta työnantajansa kanssa.
  • Mikäli työntekijä on sairastunut COVID-19-viruksen aiheuttamaan tautiin tai hän on hoitanut COVID-19-tartunnan saanutta suojaamattomana, tarkistetaan ajantasainen toimintaohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustolta: Toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota.

 

2. Potilasohjaus

  • Tarkistetaan potilaan esitiedot ja mahdollinen altistus COVID-19-virukselle
  • Kiireettömään hoitoon ei tule ottaa potilaita, joilla on hengitystieinfektio-oireita, jotka ovat karanteenissa tai karanteenin kaltaisissa olosuhteissa, palanneet ulkomaan matkalta edeltävän kahden viikon aikana tai jotka kuuluvat vakavan koronavirusinfektion riskiryhmiin.
  • kuuluvien kohdalla hoidon tarpeellisuus tulee kuitenkin arvioida yksilökohtaisesti, yleinen terveydentila huomioiden
  • Potilaita tulee informoida etukäteen siitä, että kiireetön aika tulee perua, mikäli he kuuluvat yllä mainittuihin ryhmiin
  • Kiireellistä hoitoa tarvitsevat, yllä mainittuihin ryhmiin kuuluvat henkilöt ohjataan hoidon tarpeen ja hoitopaikan arvioon terveyskeskuksen suun terveydenhuollon ajanvaraukseen tai hammaslääkäripäivystykseen.

 

3. Yleisiä ohjeita suojautumisesta ja vastaanoton hygieniasta

  • Potilastyössä noudatetaan tavanomaisia varotoimia. THL: Ohje suun terveydenhuollon yksiköiden tartunnantorjuntaan
  • Hyvään käsi- ja pintahygieniaan ja suojainten huolelliseen käyttöön kiinnitetään erityistä huomiota.
  • Tavanomaisiin varotoimiin kuuluvat suojaimet ovat kirurginen suu-nenäsuojain, suojalasit, luonnonkumi- tai nitriilisuojakäsineet ja tarvittaessa hiussuojain. Lisäksi voidaan käyttää visiiriä.
  • Suojaimet vaihdetaan ja suojalasit (potilaan ja henkilökunnan) desinfioidaan potilaskohtaisesti
  • Suojakäsineillä saa koskea vain potilaaseen ja hoitovälineisiin.
  • Kädet pestään vedellä ja saippualla aina työpaikalle tultaessa, ennen ja jälkeen ruokailun ja WC-käyntien jälkeen sekä tarpeen mukaan esimerkiksi, kun käsissä on näkyvää likaa.
  • Kädet desinfioidaan alkoholipitoisella käsihuuhteella ennen ja jälkeen suu-nenäsuojaimen pukemisen sekä ennen ja jälkeen sen riisumista.
  • Suu-nenäsuojainta tai kasvojen aluetta ei saa koskettaa desinfioimattomin käsin.
  • Kädet desinfioidaan alkoholipitoisella käsihuuhteella aina ennen käsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen. Näin tehdään myös, jos tulee tarve vaihtaa suojakäsineitä kesken työskentelyn.
  • Työterveyslaitoksen malliratkaisu: Suojakäsineiden riisuminen.

Suojainten pukemis- ja riisumisjärjestys:

Suojainten pukeminen

1.  Desinfioi kädet
2. Pue suu-nenäsuojain (ja tämän jälkeen tarvittaessa hiussuojain)
3. Desinfioi kädet
4. Pue suojalasit
5. Desinfioi kädet
6. Pue suojakäsineet

Suojainten riisuminen

1. Riisu suojakäsineet
2. Desinfioi kädet ja kyynärvarren alue
3. Poista suojalasit (ja sitten hiussuojain)
4. Desinfioi kädet
5. Poista suu-nenäsuojain
6. Desinfioi kädet

 

4. Yleisiä ohjeita toimenpiteiden suorittamiseen COVID-19-epidemian aikana

Hoitotoimenpiteet on kaikkien potilaiden kohdalla syytä suorittaa niin, että pisaroiden ja aerosolien muodostus minimoidaan ja aerosolien leviäminen ympäristöön estetään mahdollisimman tehokkaasti:

  • Käytä kofferdam-suojaa aina kun mahdollista
  • Vältä turbiiniporan käyttöä. Käytä sen sijaan sinistä tai punaista kulmakappaletta pelkällä vesijäähdytyksellä tai jäähdytä ruiskulla
  • Poista karies ekskavoiden
  • Vältä ilmapuustin käyttöä, huuhtele vedellä, kuivaa vanupalloilla
  • Pidä tehoimu mahdollisimman lähellä työskentelyaluetta
  • Käytä lisäksi alaimuria, vanurullia ja poskilevyjä työskentelyalueen kuivana pitämiseen

Ennen hoitoa voidaan käyttää 1 % vetyperoksidipurskuttelua tai jodipitoista Betadine (10 mg/ml) -purskuttelua. Betadinea käytettäessä on huomioitava jodiallergia. Vetyperoksidin ja jodin tehosta COVID-19-virukseen ei ole tutkittua tietoa, mutta niiden tiedetään yleensä tehoavan vaipallisiin viruksiin, jollainen myös COVID-19-koronavirus on.

 

5. Ohje hoidettaessa potilaita, joilla on tai joilla epäillään olevan COVID-19-infektio

  • Annetaan vain kiireellinen hoito, joka ei voi odottaa taudin paranemista.
  • Hoidon kiireellisyysarvio tehdään puhelimitse. Samalla suunnitellaan anamneesin perusteella mahdolliset hoidon toteuttamisen kannalta tarpeellisiksi arvioidut tutkimukset (esim. kuvantaminen, laboratoriotutkimukset). Tutkimukset tehdään paikallisesti sovitulla tavalla.
  • Potilaat tulevat hoitoon ennalta sovittuna ajankohtana.
  • Hoito tulee keskittää tiettyihin yksiköihin/hoitoloihin, jotta kontaktit terveisiin potilaisiin voidaan välttää.
  • Hoitoyksikössä potilaiden väliset kontaktit on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. Heti potilaan hoitolaan saapuessa hänelle ohjeistetaan käsien desinfektio ja hyvä käsihygienia. Potilas pitää kirurgista suu-nenäsuojainta hoitotoimenpiteitä lukuun ottamatta koko käynnin ajan.
  • Potilaaseen hoitohuoneen ulkopuolella kontaktissa olevan henkilökunnan suojaimina ovat kirurginen suu-nenäsuojain ja suojakäsineet. Käsien desinfektio tehdään tavanomaisten varotoimien mukaan.
  • Hoidossa noudatetaan tavanomaisia-, kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimia.
  • Hoidon tavoitteena on poistaa kipu ja tulehdusoireet tehokkaasti.
  • Hoitotoimenpiteet tehdään niin, että pisaroiden ja aerosolien muodostumiselta vältytään kokonaan tai niiden muodostuminen minimoidaan (vrt. kappale 4. edellä).
  • Ilma otetaan hoityksiköstä pois päältä.
  • Tehoimurin huolellinen käyttö lähellä toimenpidealuetta estää aerosolien ja pisaroiden leviämistä.
  • Oireileva hammas poistetaan herkästi, jos adekvaattia hoitoa ei voida suorittaa ilman huomattavaa aerosolimuodostusta.
  • Nelikäsityöskentely on suositeltavaa.
  • Kuvantamiseen käytetään PTG-tutkimusta. Intraoraalikuvia otetaan vain, jos PTG-kuvantaminen ei ole mahdollista.
  • Potilasasiakirjoihin merkitään ICD-10-diagnoosikoodi U07.1 hoidettaessa potilasta, jolla on laboratoriossa varmistettu COVID-19-tartunta tai U07.2 kun tartunnasta on vahva epäilys. Koodit merkitään sivudiagnoosikoodeina.

 

5.1.  Henkilökunnan suojaus COVID-19-potilaiden hammashoidossa

  • Hoidossa käytetään FFP2- tai FFP3-luokan suodattavaa hengityksensuojainta, pitkähihaista kertakäyttöistä nestettä läpäisemätöntä suojatakkia, hiussuojaa, suojalaseja tai kasvosuojusta (visiiriä) ja luonnonkumista tai nitriilikumista valmistettuja suojakäsineitä.
  • Kaikki suojaimet vaihdetaan potilaskohtaisesti.
  • Kädet pestään vedellä ja saippualla aina työpaikalle tultaessa, ennen ja jälkeen ruokailun ja WC-käyntien jälkeen sekä tarpeen mukaan esimerkiksi, kun käsissä on näkyvää likaa.
  • Suojaimet puetaan sulkutilassa ennen kuin potilas otetaan hoitohuoneeseen (suojakäsineet vasta hoitohuoneessa, jos avaa hoitohuoneen oven itse). Suojaimet riisutaan hoitohuoneessa hengityksensuojainta lukuun ottamatta.
  • Varmistetaan etukäteen, että hengityksensuojain tiivistyy käyttäjän kasvoille ja henkilökunnan terveydentila on riittävä suojaimen käyttöön. Suojainta on jaksettava käyttää koko toimenpiteen ajan siihen koskematta.
  • Hengityksensuojain puetaan pään suojaimista ensimmäisenä, jotta sen voi riisua viimeisenä pois. Työterveyslaitoksen ohje: Hengityksensuojaimen pukeminen.
  • Hengityksensuojain riisutaan suodattimen ulkopintaa koskematta hoitohuoneen ulkopuolella sulkutilassa.
  • Suojatakki solmitaan taakse, jotta nauhat eivät tahri käyttäjää, hoitovälineitä tai ympäristöä. Riisuttaessa niskalenkki ja solmitut vyötärönauhat repäistään irti ja takki kuoritaan päältä kääntämällä samalla ulkopinta muodostuvan mytyn sisään.
  • Suojakäsineiden on oltava niin pitkät, että ne ulottuvat riittävästi suojatakin hihojen päälle.
  • Suojaimia riisuttaessa kädet desinfioidaan alkoholipitoisella käsihuuhteella ennen riisumista sekä jokaisen suojaimen riisumisen jälkeen. Jos tulee tarve vaihtaa suojakäsineet kesken työskentelyn, käsineet riisutaan, kädet desinfioidaan ja puetaan uudet suojakäsineet. Työterveyslaitoksen malliratkaisu: Suojakäsineiden riisuminen.

Suojainten pukemis- ja riisumisjärjestys:

   Suojainten pukeminen

    1. 1. Desinfioi kädet
      2. Pue suojatakki
      3. Pue hengityksensuojain ja tarkista sen tiiviys
      4. Desinfioi kädet
      5. Pue hiussuojain
      6. Pue suojalasit tai kasvosuojus (visiiri)
      7. Desinfioi kädet 
      8. Pue suojakäsineet ja vedä käsineiden varret suojatakin hihojen päälle
    2. Suojainten riisuminen
    1. 1. Riisu suojakäsineet ja suojatakki
      2. Desinfioi kädet
      3. Poista suojalasit tai kasvosuojus
      4. Poista hiussuojain
      5. Desinfioi kädet
      6. Poista hengityksensuojain
      7. Desinfioi kädet

 

5.2. TOIMET potilasvaihdossa

  • Hoitoyksikön huolto kuten tavanomaisesti potilasvaihdossa, lisäksi imujärjestelmä desinfioidaan.
  • Hoidossa käytetyt välineet laitetaan pesukorissa puhtaaseen kannelliseen kuljetuslaatikkoon, viedään huoltohuoneeseen ja pestään instrumenttipesukoneessa heti.
  • Jos instrumentteja ei ole mahdollista pestä heti, ne laitetaan kannelliseen kuljetuslaatikkoon, instrumenttien päälle ruiskutetaan lian kiinni kuivumista sekä mikrobien lisääntymistä ja leviämistä estävää esikäsittelyainetta.
  • Laatikkoon sisälle laitetaan lappu ”Korona”, laatikon kansi suljetaan hyvin ja ulkopuolelle lappu ”Likaiset”.
  • Huomioitavaa on, että kuljetuslaatikon ulkopuoli tulee pysyä aina puhtaana ja se on tarvittaessa pyyhittävä pintadesinfiointiaineella.
  • Välisiivouksessa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkien potilaan ja hoitohenkilökunnan kosketuspintojen puhdistukseen.
  • Pinnat puhdistetaan ensin emäksisellä yleispuhdistusaineella.
  • Puhdistuksessa käytetyt siivousliinat ovat joko kertakäyttöisiä tai ne laitetaan pesuun jokaisen käytön jälkeen.
  • Kosketuspinnat käsitellään lisäksi desinfektioaineella.
  • Pintadesinfektio on tehtävä huolellisesti.
  • Potilaan hoidossa syntyneet jätteet pakataan erilliseen jätesäkkiin, joka suljetaan heti ja viedään jäteastiaan.
  • Tekstiilit pestään 60–90 °C:n lämpötilassa.

5.3   Toimenpideohjeita COVID-19-potilaiden kiireelliseen hoitoon

(Lähde: HUS, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairauksien linja)

5.3.1      Turvotus, absessi

  • Mikäli todetaan selkeä turvotus tai absessi, hoitona on aina hampaan poisto

5.3.2      Hammassärky

Reversiibeli (palautuva) pulpiitti

    • Tutkitaan potilas, varmistetaan diagnoosi ja se, että hammas on konservatiivisesti hoidettavissa ja restauroitavissa ja purennallisesti tärkeä säästää (ei 3. asteen lisääntynyttä liikkuvuutta, ei hankalaa ientaskua, ei vertikaalifraktuuraa, ei laajaa ikenen alle ulottuvaa täytettä)
    • Kipuilevassa hampaassa voi olla kylmän aiheuttamaa kipua, joka kuitenkin lakkaa ärsytyksen päätyttyä. Kipu yleensä lyhytkestoista ja hammas ei ole koputus- tai puruarka, hammas pyritään säilyttämään vitaalina
    • Tarkistetaan purenta, tarvittaessa hampaan hionta pois purennasta (ei ilmaa, ainoastaan vesijäähdytys)
    • Syvän karieksen vaiheittainen ekskavointi tai välitön kattaminen (Käypä hoito -suositus)
    • Varottava pulpaperforaatiota. Kariesta voidaan jättää pulpaseinämälle, jotta vältetään pulpaperforaatio
    • Pulpaseinämälle voidaan laittaa kerros kemiallisesti kovettuvaa Ca(OH)2 ja väliaikaiseksi täytteeksi IRM tai lasi-ionomeeri
    • Mikäli kuitenkin syntyy pieni perforaatio, voidaan se hoitaa välittömällä kattamisella MTA:lla
    • Lopullinen täyte 3 - 6 kk kuluttua

Irreversiibeli (palautumaton) pulpiitti

    • Irreversiibeli pulpiitti aiheuttaa voimakasta, jatkuvaa terävää, tykyttävää ja pitkäkestoista kipua, joka herättää öisin. Kipulääkkeestä ei ole apua. Kipu on provosoitavissa esim. pureskelulla tai lämpötilan muutoksilla. Voi olla lievää koputusarkuutta.
    • Särkevässä hampaassa voi olla hiushalkeaman, trauman, kulumisen, saumavuodon, syvän täytteen tai karieksen aiheuttama pulpavaurio
    • Hoidon tavoitteena on poistaa kipu tehokkaasti, mutta välttää laajempaa pulpan kontaminaatiota 
    • Vrt. reversiibeli pulpiitti, krooninen, neuropaattinen kipu, TMD-oireilu
    • Hammas, jossa avokaries, voidaan ekskavoida ilman käsikappaleen käyttöä
    • Poran käyttöä vältettävä; herkästi poisto
    • Erityistilanteessa sininen kulmakappale ilman ilmaa, vesijäähdytys ruiskulla
    • Kruunupulpan poisto, ei mennä juurikanaviin, jos ei välttämätöntä
    • Verenvuodon tyrehdyttäminen, varovainen NaOCl-huuhtelu, vanupalloilla painaminen. Huom! ei jätetä vanupalloa cavumiin.
    • Asetetaan ZnO-pasta tai CaOH sekä tiivis väliaikainen täyte (Cavit + IRM tai Lasi-ionomeeri)
    • Juurihoitoa jatketaan aikaisintaan 1 kk kuluttua, kun potilas on parantunut koronavirusinfektiosta

5.3.3    Muut kiireelliset toimenpiteet

  • Muita kiireellisen hoidon aiheita voivat olla mm. TMD-kivut, suun avausrajoitus, leukaluksaatio (hoitona esim. lukkiutuneen leukanivelen reponointi), kiinteän oikomiskojeen rikkoutumisesta johtuva kipu (hoitona esim. pistävän kaarilangan katkaisu) sekä hammastraumat ja vuodot, jotka hoidetaan tilanteen edellyttämällä kiireellisyydellä ja tavalla.

6. Velvollisuus antaa kiireellistä hoitoa sitä tarvitsevalle

  • Velvollisuudesta on säädetty laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 15 §, jossa todetaan, että terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Avun sisältöä ei ole määritelty. Apu voi olla esimerkiksi kiireelliseen hoitoon ohjaus julkiseen terveydenhuoltoon.
  • Terveydenhuoltolain 50 § kiireellisestä hoidosta koskee julkista terveydenhuoltoa.
  • COVID-19-infektiota sairastavia hoitavilla yksiköillä tulee olla hoidon antamiseen riittävät valmiudet ja osaaminen.

Lisätietoa  viestinta@ttl.fi