Päivitetty 26.11.2020.
Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa.

Tartuntatapa vaikuttaa suojaustarpeeseen

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii, aivastaa, laulaa, nauraa tai puhuu. Virus voi tarttua myös sairastuneesta suoran kosketuksen kautta. On mahdollista, että tartunnan saa myös pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.

Tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että koronavirus (COVID-19) voisi tarttua myös ilmavälitteisesti. Tämä tarkoittaa, että hengitystie-eritteistä syntyy ilmaan suurempien pisaroiden lisäksi hyvin pieniä pisaroita, jotka jäävät leijumaan ilmaan aerosolina. Tätä ilmavälitteisen tartunnan riskiä pidetään pienempänä kuin pisaratartuntaa. On epäselvää, kuinka merkittävä leviämisreitti ilmavälitteisyys todellisuudessa on, kuinka kauan virus säilyy ilmassa tartuttamiskykyisenä ja mikä on ilmanvaihdon merkitys tartunnoissa.

Riittävät etäisyydet ihmisten välillä, ihmismäärien rajoittaminen samassa tilassa ja hyvä ilmanvaihto vähentävät tartunnan riskiä arkielämässä.

Milloin tarvitset suojainta tai maskia?

THL on suositellut kansalaisille maskin käyttöä tietyissä tilanteissa ja antanut ohjeita, miten maskia tulee käyttää. Maskin tarkoitus on suojata muita henkilöitä maskin käyttäjän hengitystie-eritteiltä ja vähentää taudin leviämistä väestössä. Jotta maskin käytöllä on merkitystä, tulee mahdollisimman monen noudattaa THL:n kasvomaskisuositusta ja työnantajan mahdollisia maskin käytön ohjeita. Maskin käyttäminen ei saa johtaa muiden COVID-19-taudin torjuntaohjeiden noudattamatta jättämiseen.

Ks. Kasvomaskisuositus (THL)
Ks. Ohjeita työpaikoille koronavirusepidemian ehkäisyyn (Työterveyslaitos)

Muissa kuin lyhytkestoisissa tilanteissa, ioissa turvavälejä ei pystytä säilyttämään, pitäisi mahdollisimman monella olla suu-nenäsuojain tai muu kasvomaski.

Kankaiset kasvomaskit ja kuitumateriaalista tehdyt kertakäyttömaskit toimivat näissä tilanteissa hyvin. FFP-luokan hengityksensuojaimia ei suositella yleisesti käytettäväksi tällaisissa tilanteissa. Niiden riittävyys tulee varmistaa työtehtäviin, joissa niitä ehdottomasti tarvitaan. Tarvetta suojautua ilmassa leijuvilta, työhön liittyviltä  haitallisilta epäpuhtauksilta on esimerkiksi teollisuudessa ja rakentamisessa.

Työnantaja arvioi työpaikan riskit sekä maski- ja suojaintarpeen 

Työnantaja saattaa riskinarviointinsa perusteella todeta hengityksensuojaimen tai kasvomaskien tarpeen, jos työssä on oltava alle yhden metrin etäisyydellä työkavereista tai asiakkaista  ja varsinkin, jos lähietäisyydellä oleva ihminen ei kuulu päivittäin tavattujen työtoverien pieneen ryhmään.

Työnantajan tilannearvioon saattaa vaikuttaa alueellinen tautitilanne sekä yhteydet ulkomailta työpaikalle tuleviin ihmisiin. Työnantajan on erityisesti huolehdittava lääkärin määrittelemistä riskiryhmiin kuuluvista työntekijöistä, joille sairastuminen saattaa olla vakavaa . Työntekijän on noudatettava työnantajan turvallisuuteen liittyviä ohjeita työssä. Ks. ohjeet riskinarvioon ja ohjeet työnantajille työhön paluun tueksi.

Suu-nenäsuojaimet, silmiensuojaimet ja FFP-luokan hengityksensuojaimet hoitotyössä

Terveydenhuollossa pisaratartuntoja on torjuttu jo pitkään pisaravarotoimien mukaisesti käyttämällä mm. suu-nenäsuojaimia ja silmiensuojaimia, esim. kasvovisiiriä. Kts. THL varotoimiluokat. Suu-nenäsuojainten varsinainen tarkoitus on estää hoitohenkilökunnan hengitystie-eritteiden leviäminen potilaan leikkaushaavaan, hengitysteihin ja limakalvoille sekä ympäristön pinnoille. Suu-nenäsuojaimet eivät suojaa käyttäjäänsä ilmassa leijuvilta aerosolinesteiltä tai hyvin pieniltä hiukkasilta.

Koronavirusta vastaan FFP-luokan hengityksensuojaimia tarvitaan lähinnä COVID-19-potilaan hoitotiloissa, joissa tehdään aerosoleja muodostavia toimenpiteitä tai muutoin tarvitaan nk. ilmavarotoimia. Tutustu THL:n ohjeeseen: Toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota.

Visiirit, maskit ja hengityksensuojaimet

Kasvojensuojain eli kasvovisiiri

Kasvovisiiri on henkilönsuojain, joka on tarkoitettu suojaamaan nesteroiskeilta (kuva 1). Se suojaa kasvot, silmät, nenän ja suun kasvoja päin lentäviltä pisaroilta. Sen tehokkuutta koronavirusta vastaan ei ole tutkittu. Visiirin käytön haasteena koronavirukselta suojauduttaessa on sen puhtaanapito ellei käytetä kertakäyttövisiirejä. Visiirien puhtaanapitoon tarvitaan hyvää motivaatiota. Ulkopinta ja reuna-alueet on desinfioitava aina, kun visiiri otetaan pois päältä. Koko visiiri on pestävä vedellä ja saippualla, huuhdeltava ja kuivatettava vähintään kerran päivässä. Kasvojensuojaimen tulee olla CE-merkitty ja sillä on oltava käyttöohje.

Kuva 1. Kasvojensuojain eli kasvovisiiri

Kuva 1. Kasvojensuojain eli kasvovisiiri

Kangasmateriaaleista tehdyt kasvomaskit

Kasvomaskin avulla voidaan vähentää yskimisen ja aivastelun aiheuttamaa pisaroiden leviämistä ja siten suojata muita. Kangasmaskeja voi yleensä käyttää monta kertaa. Ne on pestävä jokaisen käytön jälkeen.
Kts. Tietoa kankaisista kasvomaskeista (Työterveyslaitos)

Kangasmaski rappukäytävässä_web-1

Kuva 2. Kankainen kasvomaski

Kuitumaskit

Kuluttajien käyttöön voidaan valmistaa suu-nenäsuojainten tyyppisiä kasvomaskeja, joiden polymeerimateriaalia ei ole valmistettu kutomalla tai neulomalla. Niitä kutsutaan usein kuitumaskeiksi. Niitä voi kutsua suu-nenäsuojaimiksi ainoastaan, jos aivan kaikki suu-nenäsuojainten vaatimukset täyttyvät. Kuitumaskeilla on sama käyttötarkoitus kuin kangasmateriaaleista tehdyillä kasvomaskeilla. Materiaalin suodatustehokkuus voi olla parempi ja hengitysvastus pienempi kuin kangasmaskeilla, mutta sitä ei voi tietää, ellei valmistaja ilmoita testituloksia ja -tapaa. Kuitumaskit on tarkoitettu kertakäyttöisiksi, ellei niiden käyttöohjeessa ole puhdistusohjeita.

Kertakäyttöisten kuitumaskien ja myytävien kangasmaskien vaatimuksia

  • Ne eivät saa aiheuttaa haittaa käyttäjän terveydelle tai turvallisuudelle.
  • Niissä on oltava valmistajan, valmistuttajan tai maahantuojan nimi.
  • Niillä on oltava käyttöohje.
  • Niiden pakkauksessa tai käyttöohjeessa on mainittava käyttötarkoitus, joka ei voi olla, mitään, mikä viittaa siihen, että maski suojaisi käyttäjäänsä.
  • Niissä ei saa viitata millään tavoin suu-nenäsuojaimiin tai hengityksensuojaimiin. Tuotteen tiedoissa voi ilmoittaa esimerkiksi suodatuskyvyn ja hengitysvastuksen ja kuvata menetelmän, mutta tiedon yhteydessä ei saa viitata suojainstandardeihin.
  • Tuotteessa ei tule olla CE-merkintää.

Lisää tietoa TUKES:lta: Hengityssuojaimet.

Kuva 3. Kuitumaski. Kuitumaskit näyttävät suu-nenäsuojaimilta. Eroa on suodatuskyvyssä, pakkausmerkinnöissä ja käyttöohjeissa.

Kuva 3. Kuitumaski. Kuitumaskit näyttävät suu-nenäsuojaimilta. Eroa on suodatuskyvyssä, pakkausmerkinnöissä ja käyttöohjeissa.

Suu-nenäsuojaimet

Suu-nenäsuojainten on täytettävä lainsäädännön vaatimukset terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista. Suu-nenäsuojaimet täyttävät standardin EN 14683 vaatimukset sekä vähintään I-luokan terveydenhuollon laitteille ja tarvikkeille asetetut yleiset vaatimukset. Suu-nenäsuojain on mm. rekisteröitävä lääkinnälliseksi laitteeksi. Kun vaatimukset on täytetty, valmistaja liittää suu-nenäsuojaimiin CE-merkinnän. COVID-19 on tuonut menettelyihin joitain poikkeuksia Tutustu Fimean verkkosivuihin.

Suu-nenäsuojaimia voi hankkia työntekijöiden tai kuluttajakäyttöön. Jos työntekijää on suojattava riskinarvion perusteella ilmassa leijuvilta aerosoleilta hengityksensuojaimella, käyttöön ei voi valita suu-nenäsuojainta. Jos suu-nenäsuojaimia myydään muuhun kuin terveydenhuollon käyttöön, niillä on oltava käyttöohjeet.

Standardin EN 14683 mukaan:

  • Luokan I suu-nenäsuojain asetetaan potilaan kasvoille esimerkiksi epidemia- tai pandemiatilanteessa, jotta hän ei tartuta muita.
  • Luokan II suu-nenäsuojainta käytetään leikkaussaleissa ja muissa lääketieteen tarkoituksissa suojaamaan potilasta hoitohenkilöiden hengitystie-eritteiltä.
  • Luokan IIR suu-nenäsuojain suojaa käyttäjäänsä lisäksi verenpaineella lähteviltä veriroiskeilta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suu-nenäsuojainta (luokka II ja IIR) käytetään nk. pisaravarotoimissa, kun ei tarvita aerosoleilta suojaavia hengityksensuojaimia.
 
Suu-nenäsuojaimen käytön ohje:
  • Puetaan päälle puhtain käsin. Nenä-pinne eli suojaimen yläreunassa oleva jäykiste tulee puettaessa yläreunaan. Taitokset tulevat yleensä ulkopuolelta alaspäin (ks. käyttöohje). Ylempi nauha laitetaan takaraivon taakse, alempi niskan taakse tai korvalenkit korvien taakse. Alareuna vedetään leuan alle (kuvat 2 ja 3). Nenäpinne muotoillaan myötäilemään kasvonpiirteitä kahdella sormella nenän molemmin puolin.
  • Ei kosketeta käytön aikana. Jos on pakko koskettaa, puhdistetaan kädet ennen ja jälkeen kosketusta
  • Riisutaan puhtain käsin ottamalla kiinni nauhoista ja laitetaan sekajätteisiin, minkä jälkeen pestään kädet. Jos on mahdollista, että riisumispaikalla ei ole sekajäteastiaa, mukana on kuljetettava muovipussia, jossa suu-nenäsuojaimen voi viedä sekajäteastiaan.

TTL-tyypin-II-suu-nenasuojain

Kuva 4. Tyypin II suu-nenäsuojain oikein puettuna: alareuna vedetty leuan alle, taitteet ulkopinnassa alaspäin ja nenäpinne kasvojenmyötäisesti taivutettuna.

FFP-luokan hengityksensuojaimet eli suodattavat puolinaamarit

FFP-luokan suojaimen tunnistaa siitä, että

  • siihen on merkitty suojaimen tunniste, standardi EN 149 (ja standardin julkaisuvuosi suojaimen tyyppihyväksynnän aikaan) sekä luokitus FFP1, FFP2 tai FFP3.
  • suojaimessa on CE-merkintä ja sen perässä neljä numeroa, jotka tarkoittavat ilmoitettua laitosta, joka määräajoin arvioi suojaimen valmistuksen vaatimuksenmukaisuuden.
  • suojaimella on suomeksi ja ruotsiksi käyttöohje, jossa on suojaimen EU-tyyppitarkastuksen tehneen laitoksen yhteystiedot ja EU-vaatimuksenmukaisuusvakuutus tai linkki verkkosivulle, mistä vakuutus on luettavissa.
  • FFP-suojaimen pakkaukseen on oltava merkittynä suojaimen nimi, FFP-luokitus, varastointiajan päättyminen ja säilytysolosuhteet sekä valmistajan ja EU-maahantuojan yhteystiedot.

Käyttäjän tulee lukea käyttöohje. Siinä on mm. tieto puhdistus- ja desinfektiokeinosta, jos suojaimen voi puhdistaa. Yleensä kyseistä tietoa ei ole, joten suojainta ei voi puhdistaa. Varastointiajan päätyttyä suojaimen valmistaja ei enää ota vastuuta suojaavuudesta. Suojainten myyjä ei voi pakata uudelleen suojaimia pienempiin eriin pakkauksiin, joissa ei ole vaatimustenmukaisia merkintöjä.

Työpaikoille tarkoitetuista FFP-suojaimista, jotka ovat esim. vajavaisia merkintöjen tai käyttöohjeiden osalta, voi ilmoittaa markkinavalvojalle Aluehallintovirastoon. Ilmoitus tehdään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes:lle, kun kyse on kuluttajakaupasta.

COVID-19-tautia vastaan FFP-suojaimia käytetään kertakäyttöisinä. Muuta käyttöä, kuin tartuntatautien torjuntaa varten, suojaimessa on merkintöjä:

  • NR (non-reusable) - suojain on tarkoitettu enintään yhden työpäivän käyttöä varten.
  • R (re-usable) - suojainta voi käyttää moneen kertaan eli useita päiviä, ellei suojain tukkeudu käytössä tai tule jostain syystä epähygieeniseksi. Koronavirusta vastaan uudelleen käyttö edellyttää valmistajan ohjeiden mukaista desinfiointi. Yleensä desinfiointi ei ole mahdollista.
  • D:llä merkitty suojain on läpäissyt dolomiitilla tehdyn tukkeutumistestin.

Suojain ei saa aiheuttaa käyttäjilleen terveyshaittoja, mm. ihoärsytyksiä tai allergioita. Testausta ei vaadita, mutta valmistajan on annettava vakuutuksensa EU-tyyppitarkastuksessa, että tuote on suunniteltu turvalliseksi. Jatkuvassa käytössä ihon ärsyyntyminen hankauksen vuoksi on siitä huolimatta mahdollista. Jatkuva käyttö voi aiheuttaa myös pääsärkyä tai hengitysteiden ärsytysreaktioita.

Henkilöiden, joilla on hengityselin-, sydän- tai verenkiertosairauksia saattaa olla vaikea käyttää hengityksensuojaimia. Työkäyttö edellyttää, että suojainvalinnassa huomioidaan ergonomia ja käyttäjän terveydentila.

FFP-suojain ei suojaa ilmassa leijuvilta aerosoleilta, jos suojain ei istu kasvoilla tiiviisti. Mallin pitää sopia hyvin kasvoille ja suojaimen reunan alle ei saa jäädä karvoitusta.

FFP-suojaimen käytön ohjeita suojauduttaessa koronavirukselta

  • Puetaan päälle puhtain käsin. Katso Työterveyslaitoksen ohje tai tulosta se suojaimen pukemispaikalle: Suodattavan puolinaamarin pukeminen.
  • Ei kosketeta käytön aikana. Jos kosketaan, pestään kädet ennen ja jälkeen.
  • Riisutaan ottamalla kiinni puhtain käsin nauhoista ja laitetaan sekajätteisiin tai muovipussiin, minkä jälkeen pestään kädet. Muovipussi käytettyine suojaimineen laitetaan sekajätteisiin.

FFP-suojain ilman uloshengitysventtiiliä

Alla olevan kuvan 5. FFP2-mallissa ei ole uloshengitysventtiiliä. Henkilö jaksaa käyttää sitä lyhyemmän aikaa kuin mallia, jossa on venttiili. Venttiilitön malli kostuu käytössä nopeammin kuin malli, jossa on venttiili. Suojain suojaa sekä muita ihmisiä että käyttäjää aerosoleilta edellyttäen, että suojain istuu tiiviisti kasvoilla.

Kuva 5.  FFP2-luokan hengityksensuojain ilman uloshengitysventtiiliä.

Kuva 5. FFP2-luokan hengityksensuojain ilman uloshengitysventtiiliä.

Uloshengitysventtiilillä varustettu FFP-suojain

Alla oleva kuva 6. uloshengitysventtiilillä varustetusta FFP3-suojaimesta. Venttiili helpottaa käyttöä, kun lämmin, kostea hengitysilma pääsee ulos suojaimesta hyvin vähäisellä vastapaineella.

Uloshengitysventtiilillä varustettuja FFP-suojaimia ei suositella tilanteisiin, joissa on suojattava muita käyttäjän ilmateitse leviäviltä hengitystie-eritteiltä. Asiaa ei ole tutkittu riittävästi. Tiedossa on vain yksi raportoitu tutkimustulos, jonka mukaan venttiilillä varustettu suojain suojaa samalla tavoin kuin kangasmaski muita henkilöitä kuin käyttäjäänsä.

Venttiilimallia ei pidä pukea muiden suojaksi henkilölle, joka sairastaa COVID-19-tautia.

Henkilö, joka terveyssyistä ei pysty käyttämään venttiilittömiä suojaimia, voi halutessaan käyttää venttiilillä varustettua suojainta esimerkiksi julkisessa liikenteessä. Tämä edellyttää, että hän pystyy käyttämään venttiilimallia ja että hänellä ei ole COVID-19-tautia tai siihen liittyviä oireita.

Tilanteissa, joissa kaikki käyttävät venttiilillä varustettuja, hyvin istuvia maskeja, ei venttiilittömistä malleista saada lisähyötyä. Tällainen tilanne on esimerkiksi, kun COVID-19-potilaan hoidossa tehdään aerosoleja muodostavia toimenpiteitä. Näissä tilanteissa venttiilin käyttö on oleellista työssä jaksamisen kannalta.

On olemassa venttiilillä varustettuja FFP-suojaimia, joissa on suoja venttiilin päällä, minkä vuoksi suojaimen on osoitettu täyttävän myös suu-nenäsuojainten vaatimukset. Sellaisia suojaimia on nyt vaikea saada markkinatilanteen vuoksi. Työterveyslaitos ei suosittele, että venttiilillä varustetun FFP-suojaimen päälle laitettaisiin suu-nenäsuojain suojaamaan muita käyttäjän hengitystie-eritteiltä. Tällaisen suojainyhdistelmän hengitysvastus on liian suuri.

Kuva 6.  FFP3-luokan hengityksensuojain, jossa on uloshengitysventtiili

Kuva 6. FFP3-luokan hengityksensuojain, jossa on uloshengitysventtiili

Ks. lisätietoa suojainten teknisistä vaatimuksista: FFP-luokan hengityksensuojaimien ja suu-nenäsuojaimien tekniset vaatimukset (Työterveyslaitos)

Muut suodattavat puolinaamarit

STM:n suojainlinjauksen mukaisesti ammattikäyttöön COVID-19-taudin torjumiseksi voidaan myydä nyt myös muita suodattavia puolinaamareita kuin EN 149 -standardin mukaisia EU-tyyppihyväksyttyjä.

Lisätietoa poikkeusehdoin valmistettavista suojaimista

Linjaus koronavirukselta suojaavien henkilönsuojainten myynnistä (Sosiaali- ja terveysministeriö 26,6,2020)

Poikkeusehdoin valmistetut suojaimet pian myynnissä (Työterveyslaitos, tiedote 9.6.2020)

Koronaepidemian aikaiset poikkeukselliset suojaimet (Työterveyslaitos, blogi 12.6.2020)

Lisätietoa  viestinta@ttl.fi  


Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut