Päivitetty 16.12.2020 (Julkaistu 31.3.2020.) 
Ohjetta päivitetään tilanteen muuttuessa.

Keuhkofunktiotutkimukset (esim. spirometria, PEF-seurannat, metakoliinialtistuskoe) tehdään koronaepidemian aikana lääkärin harkintaa käyttäen. Oireisten potilaiden diagnostiset tutkimukset suositellaan suorittamaan normaalisti .

Terveystarkastuksiin liittyvät oireettomien työntekijöiden tutkimukset voidaan tarvittaessa siirtää epidemian jälkeiseen aikaan ja kirjoittaa sopivuuslausunto ilman spirometriatutkimusta.

Tilassa, jossa keuhkofunktiotutkimuksia suoritetaan, on oltava hyvä ilmanvaihto. Pintoja on pyyhittävä jokaisen potilaan välissä ja noudettava hyvää käsihygieniaa.  Suositellaan, että tutkimuksen suorittaja suojautuu käyttäen mieluiten ilman venttiiliä olevaa FFP2/3-luokan hengityksensuojainta ja mikäli se ei ole mahdollista. käytetään kirurgista nenä-suusuojusta ja kasvojen peittävää visiiriä.

Potilaalla ei saa olla 2 viikkoon ennen keuhkofunktiotutkimuksia koronainfektioon viittaavia oireita: Ohjeet ja hoito - koronavirus (THL).

Tutkimuksia saa tehdä vasta kahden viikon kuluttua ulkomailta paluun jälkeen. Sama kahden viikon varoaika on myös silloin, jos on ollut kontaktissa koronainfektiota sairastavaan henkilöön.

Sairastetun koronainfektion jälkeen suositellaan, että keuhkojen toimintakokeita ei tehdä ennen kuin sairauden alkamisesta on kulunut vähintään 2 kuukautta. 

PEF-työpaikkaseurantoja tehdään harkitusti, koska seuranta on pitkä ja henkilö tekee puhalluksia työpaikalla. PEF-työpaikkaseuranta voidaan toteuttaa, kun varmistetaan, etteivät muut työntekijät altistu puhaltamisesta leviäville aerosoleille (esim. mittaukset voidaan tehdä erillisessä tilassa, joka tuuletetaan tutkimuksen jälkeen) tai alueellinen esiintyvyys on vähäinen. Ohjauksen yhteydessä voidaan harjoitella oikeaa puhallustekniikkaa, kun noudatetaan samoja hygieniaohjeita kuin spirometriatutkimuksissa. Mikäli potilas sairastuu infektioon tai on kontaktissa koronainfektiota sairastavaan henkilöön kesken seurannan, se keskeytetään.

Epäiltäessä ammattiastmaa voidaan tehdä epidemiatilanne huomioiden muita allergia- ja keuhkofunktiotutkimuksia kuten esim. spirometria bronkodilataatiokokeen kanssa ja PEF-vuorokausiseuranta. Näiden jälkeen potilas voidaan lähettää jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai keuhkopoliklinikalle, vaikkei PEF-työpaikkaseurantaa olisi tehty. Epäiltäessä kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ammattiastmaa ei kuitenkaan ole mielekästä lähettää potilasta jatkotutkimuksiin ilman PEF-työpaikkaseurantaa.

Astmaa ja keuhkoahtaumatautia hoidetaan käyttäen tavanomaista lääkitystä ja pyritään sairauksien hyvään hallintaan. Inhaloitavaa kortisonia voi käyttää. Pahenemisvaiheet hoidetaan normaalisti ja annetaan tarvittaessa lyhyt kortisonitablettikuuri.

Tutustu myös:
Toimintaohje työterveyshuolloille koronavirusepidemian aikana 

Lisätietoa  viestinta@ttl.fi  

Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut
↑   takaisin ylös